torstai 31. heinäkuu 2014

kivien keräilyä ja lasien rikkomista

Vaikka tämä merkintä onkin täynnä herkän tunnelmallisia auringonlaskukuvia rannalta (no pientä liioittelua, mutta aika nättejä kuiteski!), ja vallitsevan bloggailutrendin mukaisesti vasta selkeän kuvavirran loppuun pitäisi kirjoittaa pari nättiä lausetta siitä, kuinka käytiin viikonlopun minireissullamme yöllä auringonlaskun aikaan ihastelemassa rannalla, niin kerron lisäksi MITEN ONNETON RÄHMÄKÄPÄLÄTUNARI MÄ OON OLLUT TÄNÄÄN AAGHHGFHG. Näin niinkun alla oleviin kuviin millään lailla liittymättä.

yöranta1

Noh. Tänään aamulla mä vihdoin ja viimein sain tartuttua tiskiharjan varteen ja käytyä koko talouden likaisena lojuvien astioiden kimppuun. Yksi syy mun tolkuttomaan tiskien välttelyyn on se, että mulla on joku lasienrikkomisgeeni. Tiskatessa lähes poikkeuksetta aina hajoaa jotain, ja oon järkeillyt että mitä harvemmin mä tiskaan, niin sitä pidempään meidän astiastoissa riittää kippoja mistä aterioida. Tiskasin oikein nätisti, ja kuin ihmeen kaupalla kaikki astiat säilyi ehjänä. Ehdin jo huokaista helpotuksesta. Mutta sitten..

idyöranta

Menin kylppäriin nykertämään hiuksiani, ja siinä hiuspinnejä kurotellessani tipahti peilikaapista lavuaariin pinnisäilytyskuppini, kirppikseltä ostettu lasinen pilkullinen aarre, ja se kilahti pitkin allasta ja lattiaa tuhannen palasiksi. HNNNNNGH. Siinä sitten ketutuksissani lasinsirpaleet siivottuani ja tukkani nykerrettyä aloin meikkaamaan, ja enkös kilauttanut kahdenkympin korostuspuuterin lattialle, tuhannen palasiksi toki meni sekin. HNNNNNNGH!

 yöranta4

Ja sitten, tämän tuhoamissaagan päätti äskeinen episodi. Istuin muina naisina olohuoneen sohvalla näitä kuvia editoiden, ja ojensin sitten koipeni tuohon sohvapöydälle, jossa oli vielä iltapalan jäljiltä lautanen ja lasi. Kaunis, sydänkuvioinen kirpparilta ostettu lasi. Niin enköhän mä sitten tölväise sitä kantapäälläni niin, että sydänlasi kippaa kumolleen puiselle sohvapöydälle, JA KILAHTAA TUHANNEN PALASIKSI. HNNNNNNGGGGHH!! Hitto, mä ihan oikeesti muuton yhteydessä päällystän kaikki lasini kontaktimuoviin ja jaan kaikkiin mahdollisiin kippokauppoihin semmoisen aanelosen, johon on printattu mun lärvi ja teksti että älkää myykö tälle muijalle mitään muuta ku tupperware-henkisiä muoviastioita ja nokkamukeja.

 

yöranta5

Muttajoo, helteisen viikonlopun lempparimekko oli turkoosi trikoohuitula, ja lakkailtiin kyläpaikan yhdeksänvuotiaan kanssa kynnetkin siihen sopiviksi. (Tuo on blogin kautta saatu Lumene Natural Coden 05 Dragonfly ja Lumene Gel Effectin 07 Kimallus -glitter.) Samaisen neidin kanssa kerättiin myös päivemmällä rannan tuntumasta kauniita kiviä! Vitsit miten mainio harrastus, enpä muista milloin olisin ollut niin vilpittömän innoissani kuin kykkiessäni nilkkoja myöten rantavedessä kiviä tutkien :D

yöranta3

Lajiteltiin kivet tyypeittäin isommalle kivelle. Siellä oli ainakin timantteja, likaisiatimantteja, toffeekiviä, seeprakiviä ja sileitämustia. Meidän kokoelmat olivat säilyneet koskemattomina iltaan asti, mutta höh kun ne kivet näyttikin kuivuttuaan paljon tylsemmiltä! Apua hirvee flashback, mä muistan kun pienenä mökillä mun harrastus oli maalata kiviä vedellä?! Way to go minä, harrasta asioita, joilla on merkitys!

Notta semmosta sitten tänään, ehkä tämä puheripuli saa riittää tältä iltaa! Hyvää yötä!


maanantai 28. heinäkuu 2014

PUPUJA

Saanko julkaista mustavalkopupumerkinnän?

pupu5

No saan, koska pupu! Viikonlopuksi karattiin tosiaan reilun sadan kilometrin päähän sukulaishommiin, missä majaili myös pari pupua. Mähän olin heti kamera ojossa mahallani nurmikossa pupuja vakoilemassa, mutta ne perhanat olivat niin vikkeliä etten tainnut saada ainoatakaan tärähtämätöntä otosta missä kokonainen otus olisi näkynyt..

pupu6

Koin myös pienen “epistä, en ala” -hetken, kun katsoin ensin miten kiltisti pupu asettui tuon toisen syliin, ja oli siinä niin tyynenä ja fotogeenisenä. Mutta heti kun minä koitin ottaa pupun syliin, niin sehän alkoi polkea niillä takajaloillaan kun olisi vauhditonta pituutta lähdössä hyppäämään ja sain loppuillaksi komeat punaiset rannut käsivarsiini..

IMG_20140726_145821
Hellehoureisella on halvat huvit, oon nimittäin hekotellut tuolle allaolevalle kuvalle nyt aikalailla koko illan. Miko ei ymmärrä yhtään tuon kuvan huumoriarvoa?

 

pupu4

Mutta onhan tuo nyt ihan hemmetin hauska! Pupun pylly!

Joooooo. Lähtis kylmään suihkuun rauhottumaan. Mitkäs ne hellehalvauksen ensioireet olikaan, madaltunut huumorintaju ja henkinen taantuminen esikouluikään?

Nooh, kompensoidaan seuraavassa merkinnässä jollain “kuinka täytät veroilmoituksesi oikein” -setillä! Mä lupaan!

 


Kirjoittanut ia KLO 22:01 32 kommenttia


Muissa blogeissa aiheesta: