sunnuntai 18. marraskuu 2018

update: tuoksuttomiin tuotteisiin vaihtamisesta


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä LVn kanssa

Perjantaisen pyykkipäivän iltavillit :D

lv1

Pohdin viime vuoden puolella LV:n kannustamana blogissa tuoksuttomiin tuotteisiin vaihtamista kun havahduin siihen, että kuinka montaa eri tuoksua mulla tulee arkena ylläni kannettuakaan. Pesuaineista kasvovoiteisiin ja hiuslakasta deodoranttiin.. Ei se ihmekään, jos sinne väliin hukkuu se joku yksi pieni suihkaus hajuvettä, jolle oikeasti haluaisi tuoksua niiden kookossuihkusaippuoiden, mangokuorintavoiteiden ja mantelikäsirasvojen sijaan. LV:ssä brändinä on mua viehättänyt kotimaisuus, hellävaraisuus ja ihan kuluttajanäkökulmasta tosi edulliset hinnat laatuunsa nähden, joten lähdin tekemään mielelläni heidän kanssa yhteistyötä myös tämänkin vuoden puolella.

lvpesuaine1

Mulle jäi noiden viime vuoden tuoksuttomien tuotekokeilujen jäljiltä vakikäyttöön esimerkiksi LV:n hajusteettomia perusvoiteita useampikin versio (päivitettyä ihonhoitorutiinipostausta on muuten toivottu, pitääpä palata kosmetiikkajuttujen pariin piakkoin!). Tein LV:n sivuilla tuoksulaskuritestin, joka näytti mulle edelleen pienistä rutiinimuutoksista huolimatta aika mehevää 17 tuoksun cocktailia päivittäisessä käytössä.. :D Joten ihan tervetullut kevennys tuohon kuormaan oli hajusteettomaan vaihtaminen myös pyykkien kanssa. Testasinkin perjantaisen pyykkipäivän kunniaksi kirjopyykkiläjäni kanssa myös LV Color Pyykinpesunesteen. Hyvin toimi, ja bonuksena itse puhtaan pyykkipinon lisäksi tuli myös kotimaisuus, hellävaraisuus (sekä vaatteille että luonnolle) ja vegaanisuus.

lv8


 

Olis muuten hauska tietää, että minkälaisen määrän te saatte tuosta tuoksulaskurista. Nimittäin toi 17 tuntuu niin hullun isolta että haluan tähän vähän vertailupohjaa :D Taidan kyllä jatkaa tsemppaamista noiden hajusteettomien tuotteiden kanssa, koska vaikka mä en itse ole herkkisnenäinen niin ei kyllä tekis mieli ottaa sitä riskiä, että joku toinen aistii mun läsnäolon jonain 17 eri tuoksun kaaoksena kuin  mun lempparihajuvetenä. Testin pääsee tekemään täältä!

Rentoa sunnuntaita!


tiistai 13. marraskuu 2018

mitä mulle kuuluu x 5

kuuluu1

1. Uusi puhelin! Päädyin teidänkin suositusten perusteella Huaweihin, tarkemmin ottaen Mate 20 Liteen, jossa kohtasi intensiivisen parin päivän (okei, tunnin) taustatyön mukaan edullinen hinta ja laatu. Oikeesti, oon maailman tahmein ihminen tekemään päätöksiä, ja seilasin valehtelematta ainakin 3 kertaa edes takasin Itiksen Powerin ja Gigantin väliä aina eri myyjiä grillaillen kertomaan ominaisuuksista aina snadisti eri puhelimia vertaillen. Olisi tehnyt mieli vetää aina kohdetta vaihtaessa edes jotain vappurekvisiittaa päälle, jotain hattua ja tekonenää, ettei ne olis tunnistanut mua siksi samaksi saakelin tyypiksi joka on käynyt nyt jo 2 kertaa hiplustamassa samoja luureja.. No mutta nyt on taas toimiva peli! Ja saa sillä näköjään kuviakin, tuo ylempi kuva ja seuraavat kaksi alempaa on puhelimella otettu.

kuuluuc3

2. Joulu. Ja varaslähtö siihen. Olen tänä vuonna päättänyt kerrankin antaa periksi joululle sen verran, että koitan fiilistellä sitä vähän aikaisemmin kuin aatonaattoillan verran kohvehtiövereissä mamman sohvalta Kumman Kaa -maratonia tuijottaen. Stockan jouluikkuna on tutkittu, ylihintaiset joulukoristeet tsekattu ja muutenkin päivitelty, että jos ihmisellä on varaa laittaa 300 euroa ”joulukylään” eli glitterpäällysteiseen kirjahyllynpäällismonumenttiin jossa nappia painaessa lapset luistelee kentällä väriä vaihtavien led-säikeiden alla ja kaiuttimet luukuttaa Kulkusia, niin ei voi elämässä kovin huonosti asiat olla.

kuuluuc2

3. Raha. Tai siinä pihistely. Marraskuussa kohdalle on osunut jotenkin ärsyttävän monta rahareikää, kuten vuosittainen lääkärikäynti, kosahtanut puhelin, kampaaja ja H&Moschino-mallisto (…), että tulevaa palkkapäivää on harvoin odotettu näin paljon. Sitä odotellessa satunnaiset ulkonasyömiset on korvattu muun muassa Ristoranten Mozzarella -pizzalla.

4. Hassut aktiviteetit, kuten GameXpo, johon edulliset liput tuli mäihittyä pikkupojalta, joka möi jotain ylimääräisiä lippujaan ihan tolkuttoman halvalla. Mähän olin kärppänä epäilemässä sitä pellavapäistä pojua pahimman luokan petoksesta ja pyysin, että poitsu vartoo kunnes ollaan päästy lipun kera portin toiselle puolelle, mutta ihan legitit ne liput sitten oli :D GameXpolta parhaiten mieleen (heti niiden energiajuomanäytteitä messutytön silmien välttäessä sniikkaavien viekkaiden nappuloiden jälkeen) jäi tanssipelit, eli Dance Dance Revolution ja nuolten päällä hyppiminen. Mähän ”harrastin” tanssipelailua joskus 14-16 -vuotiaana enemmänkin, ja jostain lihasmuistista sain kaivettua messuilla testilaitteella ihan kelpotuloksenkin! Ai vitsit miten paljon mä tykkäsinkään tanssipelaamista. Nappasin mukaan flaijerinkin jos uskaltautuisin joskus kurkistamaan Suomen Tanssipelaajien avoimiin oviin. No nyt meni nörtiksi..

kuuluuc1

5. ..joten palataan sitten vaikka johonkin vähän blogiuskottavampaan, eli sisustukseen. Kuten mainitsin tuosta joulun vaivihkaisesta hyväksymistä lähitulevaisuuteeni, niin kotia on pikkuhiljaa kuorrutettu valosarjoilla. Niitä on nyt esillä neljät, joista viidennet on kieputettua pikkuisen joulukuusen ympärille. Jep, luitte oikein, joulukuusen… No regrets. Ainakaan vielä. Kuvamateriaalia sitten kun kehtaan myöntää julkisesti, että mun kotona on joulukuusi puolessa välissä marraskuuta.


torstai 08. marraskuu 2018

halloween-juhlat, se todellisuus

Yks geeni ei kyllä koskaan periynyt vanhemmiltani mulle. Ajoissa olemisen geeni. Olen toki siellä ajoissa missä kuuluukin jotta voin kutsua itseäni edes jokseenkin yhteiskuntakelpoiseksi aikuiseksi ihmiseksi, mutta duunipaikallakin mä olen prikuulleen silloin kun vuoro alkaa, enkä yhtäkään hengähdyshetkeä aikaisemmin. Sporapysäkille juostaan, joka ikinen aamu, vaikka matkaa on valehtelematta 20 metriä. Ajoissa en myöskään ole näiden halloween-kuvien kanssa, kun juhlapyhäpäissäni koristelin viime viikonlopuksi koko kämpän teemaan sopivalla krääsällä.

jottai4

Ajoissa en ollut myöskään kutsuessani ihmisiä juhliini muutama päivä ennen ajankohtaa, jolloin suurimmalla osalla oli sovittuna jo muuta menoa. No mut hei, mä ylpeydellä avasin oven Minni Hiirenä ja esittelin itse kaivertamani kurpitsan sekä ripustamani halloween-viirit, ja tarjoilin hämähäkin seiteillä kuorrutettuja dominokeksejä sekä punaista juomaa veripussista, vaikka skenaario oli aika lailla Maija Vilkkumaan biisistä, jossa ”juhiin tuli vain yksi, vaikka kaksikymmentäviisi kutsuttiin”. :,D No mut hei, neljä on onneks täydellinen määrä viihteestä jaloimpaan, eli Aliakseen.

hallow2

No mutta on siinä myöhässä olemisessa välillä hyviäkin puolia, esimerkiksi törkyisen halvaksi alennettu halloweensälä koska kaikki fiksut ihmiset piti ne juhlansa jo edellisviikonloppuna.

hallow4

hallowe8Ja okei, mun on pakko myöntää että asuin halloweenkuorrutetussa kodissa yhden illan sijaan melkein kaksi viikkoa. Oli ihan eri fiilis lusikoida napaan jotain ankeaa maitorahkaa iltapäivisin ja maksaa puhelinlaskua, kun ilmoilla oli suuren mystiikan tuntua tuhnuisena tiistai-iltanakin.

hallow3

Seuraavaksi sitten jouluvalot, voi jukupätkä!


Kirjoittanut ia KLO 20:00 8 kommenttia


Muissa blogeissa aiheesta: