maanantai 15. toukokuu 2017

kahvilatreffit blogin kanssa

Apua hei moi!! Mulla on olo kuin juoksisin halaamaan kahvilaan kaveria jota en oo nähnyt ikuisuuksiin (tönäisten naapuripöydän kahvikupin samalla lattialle soriiii). Ihan kuin sitä kaveriakaan, niin ei mun ollut tarkoitus jättää blogia huomiotta näin jäätävän pitkäksi ajaksi! Viime viikko hurahti aivan hullua tahtia. Tässä asukuvien siivittämänä pieni katsaus siihen, mitä kerkesin puuhailla tämän pienen hiljaiselon aikana:

leodenim6

Maanantaista torstaihin paahdoin töissä kuin pieni apina (kuvitelkaa tähän oikeesti semmoinen apina juoksentelemassa paniikissa paikasta toiseen), koska olin järkkäillyt itselleni pitkän vapaan viikonlopun, ja koitin tiristää kaikki jäljellä olevat duunihommat pakettiin ennen minilomalle karkaamista. Jonkun arki-illan päätteeksi kävin vielä tulevaa kamppista varten drinkkikoulussakin! Se oli just se päivä kun Pekka Poudan repeäminen oli ympäri facebookkia, kyllähän siinä hymyilytti itteekin kesädrinkkiä väsätä kun ulkona oli ihan legit toppatakkikeli.

Torstaisen työvuoron jälkeen koitin luovia itseni maailmanennätysajassa kotiin jotta ehtisin siivoilla, ennen kuin mama saapuu pidennetylle äitienpäiväviikonloppulomalle mun hoteisiin. No ei mennyt se reissu maailmanennätysaikaa hipoen, itseasiassa koko matkanteko oli yks suuri farssi: Ensin matkaan piripintaan täydellä ratikalla X yhden pysäkinvälin, ahdistun ihmispaljoudesta niin että ajattelen hypätä pian perässä ajavaan toiseen ratikkaan Y. Paitsi että niin vieri minuutit pysäkinnäytöllä, ratikkaan Y kolme minuuttia, kaksi, yksi, nolla… JA SITTEN SE KATOAA NÄYTÖLTÄ EIKÄ KOSKAAN TULE?! Odottelen siinä kämmenenkokosten räntälänttien lyödessä märkien rättien lailla päin kasvoja jonkun kymmenisen minuuttia. Sitten siihen tulee joku Koskelan Halliin matkalla oleva ratikka, hyppään kyytiin koska muistelen pääseväni sillä aika lähelle, ja uppoan penkkiin ja puhelimeen kirjoittamaan kauppalistaa.. Havahdun hetken kuluttua siihen että ai jumalauta. Ei tää nyt mee yhtään sitä reittiä mitä ajattelin. No sitten taas parin pysäkin jälkeen ulos ja tässä vaiheessa ajattelen jäljellä olevan parin ylämäkikilsan sujuvan nopeammin kävellen kuin minkään kulkuneuvon kanssa räpläämisen.. Loppujen lopuksi paniikkisiivoaminen suoritettu melko kunnialla loppuun (eli koko irtaimisto heitetty random kangaskasseihin ja kassit tungettu sängyn alle piiloon), ja ehdin ajoissa hakemaan mamaa asemalta.

Perjantai luumuiltiin mamman kanssa kaupungilla: Kaupoissa, kahviloissa ja lounaalla. Mulla oli itseasiassa päällä nuo kuvien vaatteet. Jalassa on _ainoat_ ohuet mustat sukkahousut jotka mulla oli ehjänä. Siis mä oon oikeesti tän universumin sukkahousukuningatar jolta löytyy niitä hemmetin sukkismyttyjä oikeasti täyttämään koko tämän valtakunnan niksipirkkatarpeet seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi, mutta nyt yhtäkkiä ne oli kaikki viimeistä paria myöten hajalla?? Jouduin turvautumaan sitten pilkullisiin versioihin. (Joissa tosin niissäkin havaitsin yhden silmäpaon.. Mutta ne oli viidennet jotka vedin aamulla jalkaan joten ajattelin että oh well, vähän kirkasta kynsilakkaa silmäpakoon ja kirkasta huulipunaa huuliin jotta kukaan ei tajua katsoa sitä reikää.) Niin, ja illalla maman mentyä nukkumaan järjestin vielä pienimuotoisen Gullruten-etäkisastudion mun Skam-bff:n kanssa, helt normalt.. :D

Lauantaina käytiin tsekkaamassa maman ja tädin kanssa Hidden Figures! Menkää kattomaan, se oli kyllä hyvä. (Varsinkin jos teillä on Finnkinon joululahjalippuja, ne umpeutuu huomenna! Se saattoi olla meidänkin ensisijainen syy leffailtaan, haha. Ja täydestä pikkusalista päätellen ei ollut ainoita lahjalippujen viimetipoittajia..) Olin muuten järkyttynyt, missä vaiheessa Janelle Monáesta on tullut näyttelijä?? Mä näin hänet Flowssa joskus vuosia sitten.

leodenim2

Sunnuntaina pestiin äitienpäivän kunniaksi mun ikkunat. Voi miten ihana tytär olenkaan.. :D No ei, tein mä kans aamupalan ja annoin lahjoja! Tai siis ”lahjoja”, edellispäivien shoppailun yhteydessä huikkasin joka ikisellä kassalla että olisko teillä lahjapusseja, ja väkisinpaketoin kaikki mamman ostokset jotta voisin ne suureleisesti luovuttaa sitten sunnuntaiaamuna. Ihan pomminvarma lahjaidea, tuleepahan mieluista hahha.

Niin, ja nyt on maanantai. Saatoin just viikonloppuvieraani asemalle (ja se ketale vei mennessään koko viikonlopun ajan paistaneen auringon?!). Mulla on onneksi vapaata vielä tämä ja huominen päivä, ja törrkeästi rästissä olevia asioita, joten toisaalta sisälle pakottava vesisade on oikeastaan ihan jees. Mutta tämä blogi oli nyt tietenkin ihan eka mihin tartuin!

leodenim5

Huh, semmoinen vuodatus tähän maanantaiaamun kahvilakohtaamiseemme. Tässä vaiheessa kahvilaskenaariota sä olisit juonut kahvisi jo vartti sitten, kun mun kahvi olisi jo ehtinyt jäähtyä kuppiin selittäessäni suu vaahdossa kuulumisiani. Niin että mites olis santsikuppi ja sä kertoisit että mitä sulle kuuluu? :D

(Ainiin: lappumekko Monki, paita alla H&M talviale, takki Kenzo for H&M. Pilkkusukkiksia ei varmaan saa enää mistään, nää on joltain kultaiselta 2012-vuodelta jolloin KAIKILLA piti olla pilkkusukkikset.)


Saatat pitää myös näistä:

10 Responses to “kahvilatreffit blogin kanssa”

  1. Kasuuu* sanoo:

    Ihana postaus taas kerran! Luin sen sillai kauhealla kiireellä, koska samaistuin niiiin vahvasti sun kiireeseen melkein hengästyy tällasesta!

  2. Mymmeli sanoo:

    Haha noi on varmaan samat pilkkusukkikset mitkä mulla oli kans! Just joskus about 2012 ostetut ja kesti moooonta vuotta vaikka missä käytössä kun kaikki muut oli aina rikki! :D ja sun viikonloppu kuulostaa ihan ku se vois olla mun elämästä heh. Pitää sitä aina pientä kaaosta olla elämässä. Tän takia muuten tykkään sun blogista niin paljon ja oon seurannu itseasias älyttömän kauan, kun kerrot hauskasti sun aidosta elämästä etkä vaan jostain ”blogiunelmapilvilinnasta”. Oo jatkossakin ihana oma ittes <3

    • ia ia sanoo:

      Voi kiitti ihanasta kommentista! <3 Mua itteäni kiehtoo kans enemmän se muiden oikea arkielämä eikä se pilvilinnameininki minkä lukemisesta tulee itselle vain kateuspuuska :,D Ihana kun oot vielä siellä näiden vuosien jälkeen, pus!

  3. S sanoo:

    Tää oli kyllä jotenkin niin ihana ja hauska postaus. :D Ja oon kyllä samaa mieltä ekan kommentoijan kanssa, tästä välittyi todellakin semmonen kiire. Kiva kun jaksat postailla kiireestä huolimatta! :)

    • ia ia sanoo:

      Kiitos kun kommentoit! Näistä tulee aina semmoinen olo että kannatti kirjoittaa kun edes pari tyyppiä tykkäsi lukemastaan, jee! :D

  4. Sofia sanoo:

    Hei tää postaus oli ihan superi! :D Sun blogi on yksi ainoista, jonka jaksan edelleen kurkata päivittäin ja se johtuu ihanien kuvien lisäksi just tästä sun aivan ainutkertaisen upeasta tyylistä kirjoittaa!

    • ia ia sanoo:

      Kiitos, ihana Sofia, tuli niin hyvä mieli sun sanoista <3 Rakastan kirjoittaa, ihana kuulla että joku tykkää vielä lukeakin! :)

  5. Laura sanoo:

    En kestä kuinka ihana postaus! :) Sä kirjotat jotenkin aina niin kivasti, ettei voi olla hymyilemättä kun sun juttuja lukee ja toi kahvilavertaus oli kans jotenkin ihanan symppis :)

Kommentoi