perjantai 22. joulukuu 2017

jouluviikko ja ajatuskaaos

Mun nyt tekee mieli kirjoittaa kahta asiaa yhtä aikaa. Vähän diipimpää pohdiskelua, sekä viime päivien jouluhömpötyksiä. Koitetaan saada ne järkeväksi yhdistelmäksi samaan merkintään!

Mä luulen että sanon samansuuntaista vähän joka joulu, mutta tänä vuonna jotenkin erityisesti koko juhlapyhä on meinannut karata ohi aivan huomaamatta. Onneks ennätin ottamaan fiilistelyspurtin tässä viikon sisällä, ja oon muun muassa ennättänyt..

joulucolla1

..käydä kalastelemassa joulufiilistä Tuomaan markkinoilta ja joulun pop up -kaupoilta. Talven yksittäisiä parhaita hetkiä oli tuon höyryävän kuuman riisipuuron ja inkivääriglögin nauttiminen hyhmäisessä tihkusateessa katoksen alla keskellä kiireistä toria lämpölampun ja tuntemattomien ihmisten vieressä.

joulucolla2

(Note to self: Ei joululahjaostoksille enää ikinä lauantain iltapäiväruuhkaan viikonloppu ennen aattoa. Ikinä.)

joulujutui8

Joululahjat sain kuitenkin painovoimaa uhmaavasta stressikäyrästä huolimatta hankittua. Pro tip numero kaksi: Jos myymälässä on ilmainen paketointipalvelu, HYÖDYNNÄ SE. &Other Storiesilla taiteiltiin supersöötit pikkuiset lahjapakkaukset, joita odotellessa kerkesi kirjoittaa pakettikortitkin valmiiksi. Voisko helpommaksi mennä?

joulucolla3

Ja sitten ne muutamat jäljellejääneet lahjat mennään paketoimaan jonkin toisen paketointitarvikevarastoille ettei tartte ostaa itte paperia. Nyysin tänäkin jouluna tätini kattavasta paperivalikoimasta muutamat metrit ja pidettiin eilen pienoisperinteeksi muodostuneet paketointi-iltamat. Katsottiin samalla myös maailman kummallisinta kokkiohjelmaa jonka nimeä en nyt muista (auttakaa!): Eddie Redmaynen näköinen tanskalaispoitsu (suosittelen katsomaan jo sen vuoksi heh) leipoo aivan käsittämättömän outoja asioita joita se kutsuu kakuiksi samalla, kun tanskalaiset tarinoijat lukevat H. C. Andersenin karuja joulusatuja. Siis se pitää nähdä, ei sitä voi selittää.

joulucolla5

Kotiin en liiemmin joulua laittanut. Ostin mä yleisön painostuksesta ittelleni pikkuisen sypressin joulukuuseksi ja oon yrittänyt poltella vähän jouluntuoksuisia kynttilöitä kun oon ollut kotosalla. Kirjaintauluihinkin tuli askarreltua vähän jouluisempia tekstejä (paino sanalla vähän.. :D).

joulucolla6

Niin, ja ostin hetken mielijohteesta tuommoiset Stranger Things -valot?! En tiedä onko ne kivat vai kamalat.. Mutta niiden lisäksi oon tyytynyt tuijottelemaan koristeita matkan varrelta. Töölön kukkakaupan edustalla olleen joulupalloextravaganzan bongasin eräänä epäonnisena sunnuntaina, kun päätettiin tsekata kahdet joulumarkkinat. Ekana hurautettiin Korjaamolle, jossa saatiin kuulla markkinoiden olleen ohi jo kuukausi sitten?! (Taisin sekoittaa Teurastamoon..) Sitten vielä jatkettiin matkaa Kaapelitehtaalle vain huomataksemme, että tämä vuosi oli välivuosi niiden markkinoiden osalta. Do your research woman..

joulujutui7

Kirjoitin myös joulukortit! Tyylikkäästi taas päivän viimeistä postituspäivää jäljessä että sain varmasti maksaa ykkösluokan merkeillä. Perinteisten korttien lisäksi tein pari kyseenalaista tuunattua korttia, joista toinen on kuvassa.. Niin, ja Mujin pop upista pari uutta kynää on tuottanut myös riemua! Paitsi että se paras kynä (tuo perus korkillinen geelikynä mustana) oli mennyt loppumaan vaikka se oli mulla ykkösenä kiikarissa.

Mutta joo. Mulla on vähän sellainen olo, että olisin jotenkin selityksen velkaa että miks musta ei ole oikein kuulunut. Oon samaan aikaan tosi yksityinen ihminen enkä loppujen lopuksi ole blogissani oikein koskaan jakanut mitään kovin yksityistä, mutta samaan aikaan oon vuodattanut tänne kymmenisen vuotta elämästäni, ja vaikkei kiteytettyä elämäntarinaa sivupalkissa luekaan, niin kai niistä tuhansista sivulauseista on voinut minusta myös yksityishenkilönä jonkinlaisen kuvan muodostaa. Siks mulla on tosi huono omatunto, kun blogi on jäänyt yhtäkkiä mun prioriteettilistan häntäpäähän muun elämän tieltä, elämän joka on aiheuttanut enemmän päänvaivaa kuin vuosiin. Tiedän että siellä on tyyppejä, jotka on pysyneet mun matkassa jo sen kymmenen vuotta, joten mä yhtäkkiä halua vaan tehdä katoamistemppua! En mä nyt halua avata tätä enempää, mutta bloggaaminen on kyllä ollut viimeisenä mielessä viime aikoina.

Just nyt musta tuntuu hyvältä kun en stressaa bloggaamisesta. Vaikka takaraivossa mulla jyskyttääkin tutut ”mutkun pitäis” -ajatukset, niin oon oppinut huomaamaan, että en mä enää kykenekään ihan kaikkeen mihin mä haluaisin kyetä. Välillä on pakko priorisoida, kaikkea en jaksa. Tällä hetkellä esimerkiksi vapaa-ajalla on tullut paljon mieluummin juostua: On ollut ihana huomata, että jossain asiassa on alkanut kehittyä paremmaksi. Jaksaa kauemmin, kovempaa ja pidempään. Ja onhan se ihan hemmetin tehokas stressinpurkumuotokin. Mutta niin, se on sitten ollut esimerkiksi niiltä satunnaisten huulipunien kuvaamiselta pois se aika. Ja jotenkin kipinä siihen perus asu- ja tuotebloggaamiseen on kadonnut. Haluaisin, että ne ajatukset ja ideat tulis jotenkin luonnostaan eikä niin, että mun pitää istua alas ja koittaa miettiä että mitähän hittoa sitä kirjoittaisi koska jotain pitää kirjoittaa. Mun mielestä sellaisen sisällön läpi paistaa aika nopeasti se, ettei siinä ole sydän mukana.

Mä en oikein tiedä, että mihin tää tulee tulevaisuudessa menemään. Toisaalta mietin, että pitäiskö lopettaa. Voisihan se olla todella huojentava tunne. Toisaalta, mä en haluais kadottaa itsessäni sitä luovaa puolta, jota pääsee toteuttamaan blogin kautta tosi hyvin. Ehkä mä haluaisin muuntaa hieman tulokulmaa, ja keskittyä vaatteiden ja meikkien sijaan enemmän yleiseen elämän fiilistelyyn ja vaikkapa siihen bullet journaliin.. Mutta ehkä mä otan nyt tämän loppuvuoden super iisiisti. Tai otan niin kauan iisisti, kuin tunnen sitä tarvisevan. Tällä hetkellä nimittäin tuntuu siltä, että ne kynttilät palaa molemmista päistä sekä jo keskeltäkin.. Mutta sen mä tiedän, että huomenna alkavalle neljän päivän joululomalle en ota konetta mukaan. Ihanaa, rentouttavaa joulua just sulle <3


Saatat pitää myös näistä:

69 Responses to “jouluviikko ja ajatuskaaos”

  1. Nimetön sanoo:

    Plääh älä lopeta blogia. Se oli yksi ensimmäisistä, joista kuulin joskus noin vuonna 2007. Demissä kun oli keskusteluja joissa pyydettiin jakkaravinkkejä (muutkin halusivat ottaa kuvia, joissa seisovat jakkaroiden päällä).
    Oikeasti aloin lukemaan blogeja vasta v. 2011 ja siitä asti olen sinua seurannut.

    Sinun blogissasi on hyvää moni asia, kuten hyvälaatuinen teksti ja kivat kuvat, sekä se että erotut joukosta omalla tyylilläsi (ihan vaatetyylistä mielenkiinnonkohteisiin ja kuvanmuokkauksiin). Harmillista jos lopetat, kun muut blogit ovat niitä samoja vaatteita, samoja poseerauksia, samoja trendiharrastuksia ja samoja kielioppivirheitä.

    • ia ia sanoo:

      Jakkaravinkkejä?? Hei nyt en kestä :’D kiitos kivasta kommentista ja siitä että oot siellä vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin :) ihana kun mainitsit kielioppivirheet :DD

  2. Salla sanoo:

    Oon lukenut blogiasi jo vuosia, ekaa kertaa kommentoin! Kirjoita vaikka juoksemisesta tai mistä vain, mikä hyvältä tuntuu. Sun tyyli kirjoittaa on joka tapauksessa piristävä ja ihanaa luettavaa. Oikein rauhallista joulua!

  3. Kasuu* sanoo:

    Joulumarkkinat on aivan ihania <3
    Ota oma aikas tän bloggaamisen suhteen, me jaksetaan kyllä odottaa! Ite seurannu sun menoa varmaan noin 7-8 vuotta, ja aion pysyä messissä vaikka kirjoittaisit lattialaatoista, oot vaan niin hyvä kirjottamaan :) Hyvää joulua ja ihanaa uutta vuotta sulle!

  4. n sanoo:

    Heippa!

    Minä oon ollut mukana melkolailla sen kymmenen vuotta, ja oon huomannut jo ajat sitten että nyt ei ole meno enää niin luontevaa ja kivaa ja jotain varmasti mättää ruudun toisella puolella. Ja niinhän se nyt oli.

    Sitä mie vaan, että lopeta jos siltä tuntuu. Tuntuuhan se itsestä haikealta luopua ”kaverista”, jonka kuulumisia on lukenut viikoittain siitä asti kun asukuvat kuvattiin jakkaralla ilman päätä tai keltaoranssilla sohvalla vinyyliasetelman alla tai sitten muuten vaan näyit kahtena ruudulla, mutta semmosta se välillä on. Siellä kaiken meidän lukijoiden viihdyttämisen takana on ihminen, ja on kai ihan normaalia ettei jaksa samaa näin aikaavievää harrastusta vuositolkulla.

    Oot ollut luomassa Suomen blogiskeneä, joten pää pystyyn, ole ylpeä itsestäsi ja pistä homma pakettiin jos siltä tuntuu. Ja on se vähän lukijasta ainakin näyttänyt siltä jo vaikka miten kauan. Silti oon täällä roikkunut, koska no, oot vaan laimentumisesta huolimatta jotenkin itsellekin jo niin rakas kuin nyt voi toisen elämän ruudulta seuraaminen olla.

    Kaikkea hyvää, ihanaa joulua, ja kyllä ne asiat siitä järjestyy. Rakkautta! <3

  5. enna sanoo:

    siis haluaisin vain sanoa että kymmenessä vuodessa tapahtuu paljon ja se mikä kiinnosti 10 vuotta sitten ei ehkä tänä päivänä kiinnosta ollenkaan. sun blogisi on niitä ainoita, joita olen aktiivisesti tän 10 vuoden aikana seurannut ja sun blogisi on kuin kävisi kaverin kaa kahvilla lörpöttelemässä turhia. jotenkin itteä on viime aikoina harmittanut useat tuotepostaukset, tällaiset höpöttely ”tässä kuva kun pesin hampaat samalla yrittäen keittää kahvia ja päättää mitä laitan päälle” -postaukset on jotenkin niin sua ja musta niitä on kiva lukea. moni blogi on nykypäivänä kuin suoraan muotilehdestä kuvineen ja teksteineen, mut just sun blogin kotikutoisuus ja downtoearth meininki on se mikä on saanut mut pysymään ruudun toisella puolella tän 10 vuoden ajan.

    että niin. tee niin kuin iteltä hyvältä tuntuu äläkä ota stressiä. nauti nyt joulusta, pidä itestäs huolta ja älä murehdi blogijutuista. asioilla on tapana järjestyä, varsinkin kun tää kamalan pimeä kuukausi on ohi :)

    • ia ia sanoo:

      Joo nehän on just niitä postauksia joita multa luontevimmin syntyy, kaikki kaupalliset jutut nyt on vaan tän bloggaamisen lieveilmiö. Kiitos kommentista, tosi kivasti sanottu :) <3 jospa uuden vuoden myötä tulis uus valo!

  6. Minttu sanoo:

    Hyvä taustoitus, vaikka et taida tilitysvelvollinen meille lukijoille ollakaan :-) sinulla on oikeus yksityisyyteen ja olet sen mielestäni hoitanut oikein mallikkaasti. Näiden henkilökohtaisten hankalien tilanteiden avaaminen ei varmasti ole helppoa, mutta se tuo kuitenkin ymmärrystä aiempaa harvempaan postaustahtiin ja yhteistyöpainotukseen. Toisaalta bloggaajaan on ehkä helpompi samaistua, kun hän tuo henkilöhohtaisia vastoinkäymisiään hieman esiin. Arvostan sitä, että huomioit meidät tässä asiassa :-) lisäksi ajatuksesi sydämen mukana olosta blogitekstejä kirjoittaessa on kerrassaan hieno.

    Koita nyt rentoutua, se internetskan ulkopuolinen elämä ja hyvinvointi on kuitenkin tärkeintä. Mikäli vielä bloggaaminen jaksaa innostaa, niin ilman muuta kannattaa keskittyä niihin nyt kiinnostaviin asioihin. Askartelu-paskartelusi ovat helmiä, nuo kortit varsinkin ovat kekseliäitä :-D

    Tsemppiä elämään, ja joulurauhaa kaikille.

    • ia ia sanoo:

      Joo nyt sanoo myös tekniikka samaa, läppäri on nimittäin pakko viedä huoltoon ennenkuin sitä uskaltaa taas käyttää :D kiitos <3

  7. mennika sanoo:

    Halusin tulla sanomaan, että vaikutat ihan mahtavalta tyypiltä ja vaikka olenkin huomannut sellaista tietynlaista ”kankeutta” täällä sun blogissa syksyn aikana – sillä tavalla että tuntuu ettei sun sydän oo ihan mukana hommassa, niin oot silti paras ♥ Mitä ikinä käytkin elämässäsi läpi niin et tosiaan ole velvoitettu avautumaan siitä meille täällä joten ota ihan kaikki aika asian käsittelemiseen minkä tarviit, koska se on mun mielestä paras tapa päästä eteenpäin :) Ei sillä että mun lupaa siihen tarviit mut yritin olla kannustava ja ymmärtäväinen, mutta kuulosti lähinnä ärsyttävältä tätimäiseltä tokaisulta :D Mut nii minä oon täällä lukemassa vaikka menis kuukausi seuraavan postauksen ilmestymiseen! Oikein ihanaa joulua sulle ♥

    • ia ia sanoo:

      Voi kiitos ihana Mennika, sun kommentit huomaan kyllä aina kaikkien joukosta :) ihana että oot täällä vieläkin ja olisit kuukaudenkin tauon päästä <3

  8. Petra sanoo:

    Mä oon yks niistä, jotka on seuranneet sun blogia jo sen 10 vuotta. Edelleen luen joka postauksen, oon aina tosi ilonen huomatessani että sulta on tullut uusi postaus ja kaikista lukemistani blogeista jätän tän aina vikaksi luettavaksi, ns. sokeriksi pohjalle. Oon tykännyt ihan hirveesti lukea sun ajatuksia ja hömppäjuttuja ja asupohdintoja, tykkään sun kirjoitustyylistä, ja erityisesti oon tykännyt siitä että et tosiaan paljasta liikaa etkä tuo tänne negatiivisia ajatuksia (ei sillä ettei niin sais tehdä tai että se olis jotenkin ”huonompaa” bloggaamista) – sun blogi on mulle sellanen hyvän mielen paikka, ollu aina.

    On ihan normaalia että ihmiset kaipaa vaihtelua, ihminen kun tuppaa muuttumaan vanhetessaan (valehtelisin jos väittäisin itte olevani tasan sama tyyppi kuin silloin 10v sitten :D). Joten mitä ikinä päätätkin blogilles tehdä, se on ihan ok! Tuun edelleen pysymään vakkarilukijana, vaikka et enää kirjoittaisi vaatteista. Ja toisaalta jos lopetat tän kirjoittamisen, niin olisi se tietty haikeeta, mut sekin on ihan ymmärrettävää. Jos sydän ei oo hommassa mukana niin onko se kovin kannattavaa.

    Hyvää joulua ja uuttavuotta ja kaikkea hyvää sulle!

    • ia ia sanoo:

      Naaw, ihana kuulla että mun blogi on jonkun sokeri <3 kiitos kauniista kommentista, valoisaa uutta vuotta!

  9. Jenska sanoo:

    Sä teet just niinku susta hyvältä tuntuu Ihanaa joulua!

  10. Salkko sanoo:

    Tekee ehdottomasti mieli kommentoida jotain, mutta samaan aikaan en yhtään tiedä, että mitä. Mä olen aina tykännyt sun blogista ihan hirveästi, kuten varmaan tiedätkin, ja musta sulla on ollut just oikea ote tähän touhuun. Et kerro yksityisasioita, koska eihän ne meille kuulu, mutta annat silti itsestäs todella paljon. Musta ainakin tuntuu, että oon jollain tasolla tutustunut suhun näiden kaikkien vuosien aikana ja lopettamispohdinnat tuntuu melkein siltä, että menettäis pitkäaikaisen kirjekaverin :-D Samaan aikaan on kuitenkin aika selvää, että varmasti kaikki blogit tulee joskus päätepisteeseen (kuten esimerkiksi mun ja mun kaverin yhteisblogi, jota kirjoitettiin yläasteella noin kaksi päivää..). Vaikka ne vaatteet ja meikit kiinnostaa edelleen, niin just ne usein ”kotikutoisimman” tyyliset postaukset on jääneet mulla parhaiten mieleen, ja just ne saa palaamaan tänne blogiin yhä uudestaan. En hirveästi tuppaa tekemään itse uuden vuoden lupauksia tai nää sitä ajankohtaa minään maagisena uutena alkuna, mutta ehkä se vois olla luonteva mahdollisuus kääntää uusi sivu täällä blogin puolellakin? Et oo kenellekään mitään velkaa. Vietä hyvä joulu <3

    • ia ia sanoo:

      Haha RIP teidän yhteisblogi :D joo uusi vuosi olis kyllä niin hyvä sauma uudistumiseen, suuntaan tai toiseen. Toivottavasti pian valkenis mikä se vois olla :) ihanaa uutta vuotta Salkko-toveri <3

  11. Nea sanoo:

    Ujo moi!
    En yleensä ikinä ikinä kommentoi mitään minnekään tai kellekään täällä interwebsissä, mutta nyt oli pakko. Olen jo monet vuodet seurannut aina ilolla blogiasi, ihaillut ihanaa tapaasi kirjoittaa ja olla aina vilipittömästi oma itsesi. Kiitos siitä, että teet oman näköistäsi ja sisältöistäsi juttua, jota kaiken sen silotellun hattara-instagram maailman keskellä kuristavasti kaipaa. Vuosien saatossa olen seurannut monia blogeja, pitkäänkin, mutta suurin osa lopulta tippuu matkastani, sillä koen niitä kirjoitettavan kasvottomille hahmoille. Sinun blogisi on aina ilo avata juuri siksi, että tiedän sen olevan sinun omaa käsialaasi ja kirjoitettu siksi (ainakin niin se minulle välittyy) koska tahdot, ei siksi että sinun täytyy tai se on pitkälle jalostettua työtä. Kiitos siitä! Ymmärrän hyvin että kaikki alkaa maistua puulta pitkän sahailun jälkeen, ja on blogisi tulevaisuus sitten millainen tahansa, tärkeintä on että se on oma päätöksesi. (Tulipas sekava sepustus, oho..) Voimia näihin fiiliksiin ja ihanaa joulunaikaa! :)

    • ia ia sanoo:

      Kiitos voimista, ja kiitos tosi kauniista kommentista! Mä en kestä miten ihania tyyppejä siellä ruudun toisella puolella on <3

  12. mmagic sanoo:

    Ei huolta! Kyllä täällä jaksetaan odottaa hiljaisuudenkin läpi ja pysytään mukana, vaikka sitten vaihtaisitkin blogin tyyliä. Ja jos sitten päättäisit lopettaa, niin olisihan se harmillista, koska blogiasi on niin kiva seurata, mutta sinun täytyy kuunnella itseäsi ja miltä tuntuu. Jos ei tunnu hyvältä niin ei ole mitään järkeä vaan jatkaa hampaat irvessä.
    Rauhallista joulua ja onnellista Uutta vuotta!

  13. EPC sanoo:

    Olen ollut lukijana alkuajoista lähtien ja edelleenkin aina kun postaat jotain niin siitä tulee hyvälle mielelle. Mietitään esimerkiksi bullet journaleita yms muita hassuja juttuja. Ei jokainen blogaaja uskaltaisi tuollaisia julkaista kun pitää olla aina niin sairaan cool muiden silmissä. Sinä uskallat tuoda omia mieltymyksiäsi esiin, ja se on ihanaa. Ei sillä etteivätkö bullet journalit olisi cool, mutta ymmärrät varmaan pointin. :D

    Onhan se varmasti totta, että blogkenttä on muuttunut viime vuosina ja lukijamäärät ovat varmaan kaikilla pudonneet hurjasti niistä huippuvuosista. Sinulla on kuitenkin edelleen paikkasi tässä skenessä.

    • ia ia sanoo:

      Haha ymmärrän pointin, ei siitä bullet journalista kovin paljoo street credii heru :D joo kaukana ollaan niistä bloggailun kultavuosista, mutta miten nätisti sanottu että mulla täällä vielä paikka olisi. Hitsi en kestä teitä <3

  14. Noora sanoo:

    Olen jo monta vuotta lukenut sun blogia, ja ainakaan mua ei ole häirinnyt harvempi postaustahti. Aina on ollut mukava lukea, oli postauksia harvemmin tai useammin. :) Arvostan sitä, että pidät oman yksityisyyden rajat. Ei kuulu kenellekään ulkopuoliselle sen tarkemmin, että mitä elämä on sun eteen tuonut. On ymmärrettävää, että elämäntilanne vaikuttaa kirjoittamiseen, ja sitä kautta pohdintoihin siitä, mitä elämästä karsisi. Päädyt sitten mihin valintaan tahansa tässä matkan varrella, niin arvostan valintaasi ja toivon kaikkea hyvää sulle, rauhaisaa joulua myös. <3

  15. Rilla sanoo:

    Hyvää Joulua ihana ❤

  16. Iines sanoo:

    No ei ole ihme jos kymmenen vuoden kirjoittelun jälkeen alkaa tökkiä ! Bloggailu sinänsä on toimintaa, jota voinee venyttää pitkällekin aikavälille, mutta onhan se vain luonnollista (ja positiivista!) että ihminen mielenkiintoineen muuttuu eikä halua kirjoittaa samoista asioista vuodesta toiseen. Voin kuvitella myös, että se yleisöryntäys joka blogimaailmassa on tapahtunut viime vuosina tuo myös ihan uudenlaisia paineita verrattuna siihen mikä meininki oli kun aloitit. Itse katsoisin asiaa niin, että tämä on sinun vapaaehtoista toimintaa (ei työtä!), jota ei pidä sekoittaa velvollisuudeksi. Et nähdäkseni ole meille lukijoille mitään velkaa, vaikka se siltä tässä vaiheessa tuntuisiskin kun olemme saaneet lukea juttujasi jo niin pitkään ja ottaneet niiden jatkuvuuden eräänlaisena itsestäänselvyytenä. Minäkään en halua sinua painostaa jatkamaan, koska tekemisen ilosta alkaneen toiminnan hampaat irvessä jatkaminen maailman tappiin ei tee hyvää ihmiselle. Toisaalta uskon myös, että sinun elämässäsi on asioita, vähemmän muotiin ja kauneuteen liittyviä, joista sinulla olisi taitoa ja sielua kirjoittaa. Joka tapauksessa, päätöksen täytyy olla sinun. Ehkä jos asennoituisit blogiin vähemmän velvollisuudenomaisesti ja enemmän luovuuden, elämänpalasten säilömisen ja itseterapian kautta, etkä ottaisi painetta julkaisunopeudesta? Tämä on tietysti helppo kirjoittaa tähän ja vaikeampi toteuttaa käytännössä. Bottom line on se, että sinä teet elämälläsi mitä yhteiskunnan sääntöjen rajoissa haluat. Meillä kaikilla on niin kiire nykyään, ja elämä on liian lyhyt sellaiseen toimintaan, joka tuntuu vievän enemmän kuin tuo. Ikävä toki jäisi minulle ja monelle muulle, mutta ikävä on tunne, joihin ihmisten on totuttava, koska luopuminen on väistämätön osa elämää.

    • ia ia sanoo:

      Mä en oikeesti kestä millasia tyyppejä siellä ruudun toisella puolen on! Sun kommentti kuulosti siltä että sun kanssa olis ihanan terapeuttista käydä kahvilla :D en mä osaa sanoa muuta kuin kiitos, Iines <3

  17. Olppa sanoo:

    Tsemiä sulle kovasti! <3

  18. Janita sanoo:

    Kuulostaa hyvin tutulta tuo kynttilän molemmilta puolilta polttaminen, itelläkin ollut niin kiireinen syksy että eilen alkava loma ei oo tainnu koskaan tulla niin tarpeeseen kun nyt. Ja oon sitä mieltä että jos bloggaaminen tuntuu tällä hetkellä pakkopullalta niin kannattaa kirjottaa vaan kun siltä tuntuu, kyllä se into sieltä ehkä vielä palaa jossain vaiheessa :)

    Mutta tsemppiä ja ihanaa joulua! n_n

    • ia ia sanoo:

      Toivottavasti sulla oli rentouttava loma! Joo jospa se into palaa kun sitä ei pakota :) kiitos Janita, ihanaa uutta vuotta <3

  19. Kaisa sanoo:

    Muista että tämän blogin pitää lähteä susta eikä siitä mitä ajattelet, että lukijat haluaa lukea. Jos aiheet vaihtuu niin osa lukijoistakin saattaa vaihtua, mutta se on vain elämää. Mielenkiinnon kohteet tuppaa muuttumaan kymmenessä vuodessa itse kullakin. Mua kyllä kiinnostaa, jos kirjoittelisit enemmänkin bullet journalista tai yleisistä fiiliksistä :) rauhallista joulua, lataile akkuja rauhassa!

  20. SeSilja sanoo:

    Tsemppiä ja hyvää joulua! Olisi ihanaa lukea varsinkin bujo-postauksia myös jatkossa jos vaan niiden tekeminen tuntuu susta mielekkäältä. :)

  21. GG sanoo:

    <3

    Ota vähän taukoa ja kirjoita kun tekee mieli - voi hyvin olla, että kun et yhtään painosta itseäsi, alkaakin tehdä mieli kirjoittaa. Ja blogi elää sun mukana, eli tee niitä muutoksia, joita tekee mieli! Toivottavasti et ihan vielä lopeta, näitä on ihana lukea.

    Ho ho ho mother f#cker (en kestä, ihan parhaat taulut)

    • ia ia sanoo:

      Joo näin mäkin toivon! Haha, vähän antijoulutaulut :D toivottavasti oli ihana joulu <3

  22. möhmöh sanoo:

    Ootko eronnut sun poikkiksesta? :(

  23. Vilma sanoo:

    Fiiliksen mukaan meet ehdottomasti <3
    Luen nykyään harvoja blogeja, tää on yks mitä tulee säännöllisesti seurattua koska sun teksti on aitoa ja ihmisenä vaikutat huipulta!

  24. Saara sanoo:

    Täällä ainakin on lukija, joka arvostaa laatua eikä määrää ja jaksaa odottaa. Olisi sääli, jos lopettaisit, mutta ymmärtäisin kyllä. Ja onhan aina Instagram, jossa kuulumisia voi kertoa blogia vähemmällä vaivalla. Oikein hyvää uutta vuotta ja kiitos blogista!

  25. aava sanoo:

    Mä toivon, että et kokonaan lopeta bloggaamista, mutta se on totta kai sun oma valinta, eikä kukaan muu sitä voi sun puolesta tehdä kumpaankaan suuntaan. Mä, niinkuin todennäköisesti monet muutkin, tykkään sun blogissa just siitä, että sitä perus superaseteltua asukuvaa on vähemmän. Tää blogi on ihanan ”elämänmakuinen”, ja itsekin olen seuraillut tätä jo jostain vuosista 09-10 asti. Ja tämä on myös ainoa blogi jonka seuraamisessa ei ole koskaan tullut kyllästyttyä.

    Ja musta kuulostaa hyvältä se, että yrität olla stressaamatta bloggaamisesta. Itsensä polttaminen loppuun ei ole hyvä tai tavoiteltva asia, voin kertoa sen kokemuksesta, sillä tiedän erittäin hyvin nuo vaativat ”pitäisi”-ajatukset. Ne todellakin syö nopeasti voimavarat jos lähtee juoksemaan vain niiden perässä.

    Hyvää loppuvuotta sinullekin, kiitos mahtavasta blogista!

    • ia ia sanoo:

      Joo pitäisi -sanalla alkaa kyllä ihan liian moni mun lauseista nykyään.. Vois tehdä uuden vuoden lupauksia ja olla vähän armollisempi itselle. Kiitos kauniista sanoista Aava <3

  26. möhmöh sanoo:

    Taukoilet ja palaat, sitten jos ja kun taas tuntuu luontevalta. Ei tämän ole tarkoitus olla pakkopullaa, etkä ole tilivelvollinen kenelläkään ruutujen tällä puolen oleville.

    Anna aikaa itsellesi, keskity itseesi ja omaan vointiisi. Elämä voittaa

  27. Rose sanoo:

    Täällä on myös yksi erittäin pitkäaikainen lukija, joka muistaa jakkarat, vinyylit seinällä, keltaisen (/oranssin) sohvan, leipomistuokiot veljen kanssa, koko Kajaani-ajan ja sieltä muuton Helsinkiin. Samaistun vahvasti kommentoijaan, joka kirjoitti sun tuntuvan kirjeystävältä, koska juuri siltä mustakin tuntuu! En oo ikinä tavannut sua, mutta ilahdun kovasti kun kuulen sun kuulumisia blogin muodossa. ”Jes, Juulia on postannut!” on reaktio, mikä tulee sun blogista, tunnut jostain syystä tutummalta / jopa läheisemmältä kuin muut bloggaajat. Hassua, mutta hirmu mukavaa.

    En halua kirjoittaa mitään hyvää tarkoittavaa, mutta pahimmassa tapauksessa syyllistävää ”sun blogi on paras, älä vain lopeta!”- kommenttia, vaikka tavallaan haluaisinkin, koska yritän itse luopua tai ainakin vähentää kaikkea ”pitäisi pitäisi pitäisi” – tekemistä, jotka tuo enemmän stressiä kuin hyvää mieltä ja inspiraatiota… Toivon, että jatkat kirjoittamista, jos se tuo sulle enemmän iloa ja valoa, kuin huonoa omaatuntoa ja stressiä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta musta olisi kurjaa ajatella että koet blogin velvollisuudeksi jota on PAKKO kirjoittaa, kun nyt on niin kauan jo kirjoitettu. Et todellakaan oo mitään velkaa lukijoille, etkä oo millään tavalla tilivelvollinen meille. Kirjoitat mistä haluat, milloin haluat ja jos haluat. Jos bloggaaminen ei tunnu enää sun jutulta eikä saa sua onnelliseksi, sitten sanon ison kiitoksen siitä että oon saanut seurailla sun elämää ja kuulumisia kaukaa (mutta tavallaan läheltä) jo monen vuoden ajan. Kiitos inspiraatiosta, persoonallisesta tavasta kirjoittaa ja siitä, että toit kirjaimellisesti väriä Suomen blogimaailmaan :)

    Pidä tauko, pidä pitkä tauko tai lopeta kokonaan, jos se tuntuu oikealta. Kunhan tiedät, ettei oo oikeaa tai väärää tapaa blogata. Voit vaikka lopettaa asukuvien oton kokonaan ja siirtyä kirjoittamaan vain bullet journalista jos haluat. Voit kirjoittaa kirjoista ja elokuvista, jos haluat. Bloggaat juuri niin kuin sä haluat, mutta vain jos haluat. Ja jos päädyt pitämään muutaman kuukauden tauon ja jatkamaan kirjoittamista / valokuvausta vaikka huhtikuussa, kyllä me tänne löydetään silloinkin :)

    Me tykätään Colourme-blogista juuri sun takia. Teet niin kuin susta tuntuu parhaimmalta, etkä ajattele ketään muita tai että kenties tuotat pettymyksen valitset sitten minkä vaihtoehdon tahansa. On ollut etuoikeus saada lukea jonkun kuulumisia näin kauan ja nauttia saman ihmisen blogista vuosien ajan. Kiitos, että oot kirjoittanut ja antanut meidän olla matkalla mukana. Halaus!

    • ia ia sanoo:

      Voi sinä! <3 Jättikiitos ihanasta kommentista ja kauniista sanoista! Samansuuntainen uudenvuodenlupaus mullakin on itselleni noiden "pitäisi" -asioiden kanssa, mutta en mä tästä taida olla vielä valmis kokonaan luopumaan. Ihana kuulla että siellä ruudun toisella joku on, vaikka taukoa väliin tulisikin. Vitsit, olis niin kiva nähdä livenä tai jotain kaikkia teitä jotka ootte ollut mukana vinyyliajoilta lähtien :D

  28. Sanjana sanoo:

    <3 tsemppiä sulle, mihin ikinä päädytkin. Tää blogi on eka, jota oon lukenu (10v!) ja se, jota on ollut aina huippua lukea :) (ja muistan miten hienoa musta oli, kun sut valittiin vuoden kainuulaiseksi!). Monta muuta blogia on tullu sen jälkeen ja moni muotiblogi on muuttunut toisenlaiseksi, mutta jos persoona on ollut kiinnostava, niin oon mä seurannu sinne, minne ikinä ovat päätyneetkään.
    Teet mitä teet, täällä ollaan sun tukena vahvana taustakannattajajoukkona,

    • Sanjana sanoo:

      …… Klikkasin sitte lähetä-nappia liian aikaisin.
      Siis, täällä ollaan ja kaikkea hyvää sulle toivotaan <3 pidä taukoa niin kauan kuin haluat, lopeta jos siltä tuntuu. Oot huippu just noin, pidä itestäs huolta. :)

      • ia ia sanoo:

        Voi kiitos ihana Sanjana <3 Haha ja muistan vieläkin kun tulit moikkaa mua Kajaanissa :D Ihana että oot vielä siellä, after all these years!

        • Sanjana sanoo:

          Haha! Hienoa :D oon mä sut aina bongannu sieltä täältä sen jälkeenki, mutta olin niin awkward nii en kyllä tuu uudestaan :”D

          • ia ia sanoo:

            Haha eikää, siitähän on niin monta vuotta että ens kerralla kyllä tuut moikkaa :D

  29. Emzi sanoo:

    Sitä saa muuttaa blogiaan jos siltä tuntuu! Koska mehän muututaan ihmisinäkin kokoajan nii ei se blogikaan voi olla samanlainen kokoajan :) kirjoita semmosesta mikä innostaa!

  30. inja sanoo:

    Minäkin rohkaistun nyt kommentoimaan, vaikka täällä on useassa kommentissa muotoiltu samat ajatukset jo tosi nätisti. Olen lukenut sun kirjoituksia jo sieltä ylppäreihinlukemisen välttelystä ja jakkarallapiipitys-kuvista asti ja tosiaan tuntuu, kuin oltaisiin vanhoja tuttuja. Muutoksen on blogissa aistinut, mutta toivon sulle iloa ja valoa tulevaisuuteen! <3 Jos päätät lopettaa, niin se on ymmärrettävää, mutta jos vielä jatkat (sun tekstejä on leppoisaa lukea lähes mistä tahansa aiheesta) niin luen varmasti jatkossakin, vaikka tahti olisikin hitaampi. Muakin kiehtoo sun blogissa se samaistumispinta, mitä harvoin enää blogeista tähän tapaan löytää. Kirjoitat hauskaa tekstiä, jota on miellyttävää lukea, ja sun kuvat on ihan omaa luokkaansa. Annat tosi paljon oman persoonan näkyä, vaikka yksityisasioiden suhteen oletkin vetänyt rajat taitavasti. Muakin kiinnostaa esim. bujoilut, liikuntahommat, satunnaiset leivonnaiset tai ruokareseptit ja ihan vaan kuulumishöpöttelyt. Älä ota turhia paineita, yritä levätä ja nauttia, ja kirjoita meille sitten jos/kun alkaa maistua. :)

  31. Enni sanoo:

    Mää en oo kuukausiin oikeen lukenut blogeja. Omakin blogi on melkolailla pystyyn kuollut. Muutamalla postauksella ryhdistäydyin joulun alla. Yhtäkkiä tulit mieleeni ja luinkin monen monta postausta, jotka ovat jääneet lukematta ja teki niin moniin mieli kommentoida kuinka ihanalta näytät! Jaksan aina ihailla sun ihanaa tyyliä! Mää ossaan niin hyvin samaistua tuohon, kun kynttilä palaa molemmista päistä ja blogin kirjoittaminenkin on vähä pakkopullaa. Oma elämä ei tällähetkellä ole sellaista joka inspirois kirjoittamaan blogia, ne jutut mitä elämässä nyt on, ne ei vaan oo sellaisia joista haluaa blogiin kirjoittaa. Silti en osaa poistaa blogia,kun sitä on kirjottanut jo sen 7-vuotta. Toivottavasti sää et vielä poistais blogia, vaan annat itsellesi aikaa. Jos haluat lopettaa, se varmasti on sitten oikea päätös.. Mutta jos haluat ottaa aikaa, kukaan ei katoa sen vuoksi. Nakkaa syyllisyys pois ja keskityt nyt itseesi, palaat blogin ääreen aina vain sillonkun siltä tuntuu <3 Tsemppiä aivan hirveästi sulle kaikkeen, toivottavasti tämä uusi vuosi olisi sinulle ihana vuosi. Ps. sää oot niin ihana tyyppi, muistelen edelleen lämmöllä meidän kohtaamista blogi gaalassa keväällä 2015.

    • ia ia sanoo:

      Kuulostaa niin tutulta! Ja huh, kunnioitettavan kauan säkin oot blogannut joten en epäile yhtään etteikö tää tunne olis tuttu sullekin. Kiitos paljon kauniista sanoista, sinä ihana <3

  32. SiiriS sanoo:

    Asioilla on tapana aina järjestyä ja stressaavat, raskaat ja ikävät ajat loppuu aina aikanaan. :) Sun blogi kuuluu yksiin mun suosikkeihin just sen takii, et kaikista sun postauksista näkee, et kirjotat ne suoraan sydämestä ja oot aidon kuulonen. Ihanaa kun vielä on bloggaajii jotka ei yritä väkisin vääntää superlatiiveilla ja täydellisillä Instagram kuvilla kuorrutettuja postauksii.

Kommentoi