keskiviikko 12. syyskuu 2018

yö mettässä

Nyt on sitten takana elämäni ensimmäinen vaellus sekä elämäni ensimmäinen yö ulkona! (Tai ainakin mä oletan, ettei sitä lapsena nukuttua yötä takapihan terassilla teltassa lasketa kun vesivessa on 10 metrin päässä ja äiti toi retkileivät talouspaperin mutkassa suoraan kouraan..) Otettiin ystävän kanssa suunnaksi Etelä-Konneveden kansallispuisto, ja valittiin 16 kilometrin mittainen vaellusreitti.

hike4

Onneksi ystävä oli reippaasti kokeneempi vaeltelija kuin mä, ja sain häneltä lainaan rinkan ynnä muut puuttuvat varusteet. (Kuten ”leirikengät”, joiden olis kuulunut olla mieluiten jotkut vanhat helposti villasukan päälle jalkaan tökättävät crocksien tyyppiset. Mun vaihtoehto eli muhkealla vaaleanpunaisella kangasrusetilla varustellut sandaalit ei kuulema kelvannut..)

hikecolla2

Turhauduin varsin pian kaulassa pomppivaan tai nyrkissä rutistettavaan kameraan, kun maalailin ahkeraan kauhuskenaarioita kuinka jään roikkumaan kaulakamerasta puun oksaan kun lipsahdan kalliolta alas kadotukseen, tai kuinka en pääse tarpeeksi hyvin pinkomaan karhua pakoon kaikkia raajoja käyttäen jos kamera on puristuneena toiseen tassuun jolla vois ponnistaa vauhtia puunrungoista. Varsin realistiset uhkakuvat, joiden seurauksena kamera sitten pysyi aika tiukasti rinkan sivutaskussa, josta sitä ei viitsinyt olla kaivamassa joka kannonnyppylän ja vinkeän sienen kohdalla. (No, muutaman vinkeän sienen kohdalla nyt kuitenkin.)

hike11

Vaikka Kainuusta mettän välittömästä läheisyydestä kotoisin olenkin, niin tämä oli ehkä intensiivisin luontokokemus joka mulla on ollut sitten peruskouluaikojen pakkoreissun Hossan kalliomaalauksille. Aika ihanaa, kun ei ole mitään häiriötekijöitä ja aivot tyhjenee kaikesta romusta kuin itsestään, kun keskittyy vaan seuraavan polkumerkin bongaamiseen ja seuraavan evästauon miettimiseen. Ja välillä vaivihkaiseen hiusrajan hiplailuun koska hirvikärpäset hyisaakeli.

hikecolla1

Reissun ainoat V*ttus**tanat tuli sähistyä hissuksiin kun kyltin mukaan yöpaikalle piti olla 300 metriä, mutta matka alkoi tuntua ennemminkin 300 kilometriltä. Ihan liioittelematta. Mutta lopulta edessä vihdoin siinsi kota – ja keski-ikäisen miehen paljas takapuoli. Samalla telttapaikalla oli nimittäin ennen meitä kaksi miespuolista vaeltajaa joista toinen oli just dipannut iltauinnille :D Varsin vikkelään se pahoitellen luikki laittamaan vaatteet päälle, ja me käytiin hörppimässä irvistystä piilotellen miesten tarjoamat hömpsyt konjakkiliköörisekoitusta kun sosiaalisoiduttiin hetki heidän ja meidän jälkeen leiriin saapuneen pariskunnan kanssa kodalla, ennen kuin vetäydyttiin meidän telttapaikan viereiselle notskispotille tekemään iltaruokaa.

hike9

hikecolla4

Olin myös aivan into piukeena kun opin käyttämään trangiaa! En tiedä mitä mä olin leiriruuasta kuvitellut, ehkä vaan niitä kelmuun käärittyjä ruisleipiä nahkeilla juustosiivuilla ja limaisilla kurkuilla, mutta me pyöräytettiin iltaruuaksi pinaattituorepastaa ja härkispyöryköitä tomaattikastikkeessa, sekä jälkkäriksi hiilloksessa suklaabanaanit. Ja aamupalaksi Nykä-Mummon riisipiirakat (tää on vissiin joku Jyväskylän tietäjät tietää – juttu? :D) Koskenlaskija-sulatejuustolla, sekä kaneli-kaardemummakaurapuuro chiansiemenillä ja omenakanelikiisselillä.

hikecolla6

hike18

Ihan hitsin kiva kokemus.

hike12

Nyt ollaan takaisin sivistyksen parissa ja pari työpäivääkin on ehditty pyöräyttää, ja mieli on jotenkin täynnä ihan uutta syyspuhtia! Toivottavasti sielläkin :)


Saatat pitää myös näistä:

16 Responses to “yö mettässä”

  1. lusene sanoo:

    Oi ihania kuvia <3 Vitsit kun haluaisin itsekin nyt vaeltamaan. Pakomatka luontoon tekisi tosi hyvää.

  2. E-S sanoo:

    Kuulostaapa kivalta retkeltä! Mäkin voisin mielelläni lähteä jonkun konkariretkeilijän völjyyn vastaavalle patikoinnille, mutta yksin en kyllä rohkenisi ja toisen taitamattomankin kanssa voisi yön-yli-reissussa olla vähän epäileväinen olo…

    • ia ia sanoo:

      Joo kyllä toi ehdottomasti vaati sen toisen jolta pystyi kysymään kaikki tyhmät kysymykset kuten ”kannattaako mun nyt laittaa sadetakki” :,D Ei olis kyllä tullut yksin yöstä ulkosalla mitään!

  3. Tiinuska sanoo:

    Ääk, nyt teki mieli methään. On kyllä niin upeita kuvia ja niin ihania mielikuvia herää: nenässä tuoksuu savu ja suussa maistuu letut

    • ia ia sanoo:

      Ai vitsi, letut jäi kyllä tekemättä! Toivottavasti pääset vielä tälle syksyä mettään lettukesteille :)

  4. Emmi sanoo:

    Mitä mitä Etelä-Konnevesi, mahtavaa! Asun täällä ja nuo reitit on tuttuja, Kolmen vuoren vaelluksen varmaan menitte? Eikö ollukkin mainiot maisemat! Kiipesittekö Kalajanvuorelle?

    Kivaa että tännekkin löytää porukkaa retkeilemään, tää kansallispuisto perustettiin vasta 2014 niin on suht tuore vielä! Heh oon iha innoissani, Konnevesi maailmankartalle. :-D

    • ia ia sanoo:

      Haha ihana kommentti :D Juu käytiin just se Kolmen vuoren vaellus! Ei kiivetty sinne Kalajanvuorelle kun olin ihan tarpeeks rikki jo siitä vaeltamisen määrästä (me kierrettiin niin että se vuori olis ollut viimeinen asia ennen reitin loppumista). Oli kyllä paikoitellen yllättävänkin haastava maasto tällaiselle keltanokalle, mutta maisemat oli kyllä kaiken sen puhaltelun arvoisia! Ja mekin yllätyttiin kansallispuiston tuoreudesta kun kaikki puitteet kotapaikoilla jne oli niin uudenkarheita. Joten syystäkin Konnevesi maailmankartalle! :D

  5. Jenna sanoo:

    Kuulostaa niin kivalta! Mäkin olen haaveillut retkeilystä, pitäisi ainakin yksi yö päästä viettämään metsään ennen kuin tulee liian kylmä!

    • ia ia sanoo:

      Suosittelen ehdottomasti, koita kaapata mukaan joku luontointoinen tyyppi ja ottakaa vähän viiniä mukaan! :D

  6. Maija sanoo:

    Reipasta menoa! Varmasti hauska kokemus!

  7. iida sanoo:

    Mullakin oli just tässä taannoin eka yö-teltassa-kokemus, mutta se oli vähän tätä teidän vaellusta nössömpi – yövyttiin nimittän Sieravuoren lomakeskuksessa teltassa. Vessalliseen huoltorakennukseen jotain 50 metriä matkaa, ja illalla päästiin saunomaan vuokrasaunaan :D Mutta oli siinäkin tunnelmaa, ehkä ensi kesänä täytyy ottaa tavoitteeksi tällainen kunnon metsäretkeilyreissu!

    • ia ia sanoo:

      No mutta hei teltta silti! Ja taatusti vähän matalampi kynnys uusiotelttailuun ilman sitä vessan läheisyyttäkin :D Oli kyllä niin zeniä puuhaa että en pahastuisi minäkään jos tuosta tapa tulisi :)

  8. Tytti sanoo:

    Ensimmäinen metsäyö lähestyy mullakin ja vähän jännittää. Eikä todellakaan ollut käynyt mielessä, että siellä vois syödä nuinkin hyvin!

    Oliko mielestäsi hyvä matka ekalle reissulle? Me ollaan ihan alottelijaporukalla menossa kun kaikilla hirveä hinku luontoon, mutta ei kokeneita kavereita, niin tuottanut välillä vähän ongelmia, juurikin esim reittisuunnittelussa.

    • ia ia sanoo:

      Joo toi ruokapuoli yllätti minutkin :D Hmm, paha sanoa! No vinkkeinä vaikka semmoisia että ei kannata ottaa heti alkuunsa liian pitkää reittiä, muistakaa pitää usein taukoja (ja varata pikkupurtavaa ja juotavaa niille tauoille), ja viilenevää iltaa/yötä varten tarpeeksi lämmintä päälle. Reitti oli lopulta aloittelijalle yllättävän raskas joten kannatan hidasta etenemistä ja ajan varaamista reilusti niin, ettei tartte illan suussa alkaa kisaamaan hupenevan auringonvalon kanssa. Ja suosittelen ehdottomasti että teltan sais pystyyn ennen kuin pimenee, tosin en tiedä miten aikaista leiriytymistä se sitten tarkottais tähän aikaan vuodesta :D Tosin otsalamppu oli pimeän tullen korvaamaton!

Kommentoi