Tällä kertaa ollaan kosmetiikkajuttujen äärellä! Pääsin isoksi ilokseni mukaan Biothermin ja Indiedaysin yhteistyökampanjaan, jonka tiimoilta sain testattavakseni Biothermin Aquasource-tuotteita. Olin ihan intona, en nimittäin ole koskaan raaskinut ostaa selektiivisempää “luksus”kosmetiikkaa, hui! Pitemmittä puheitta itse tuotteisiin ja meikäläisen nassun mielipiteisiin tuotteista!
Tällainen kerho supersuloisia pastellinsävyisiä purnukoita saapui luokseni! Mintunvihreistä purnukoista löytyy normaali- ja sekaiholle tarkoitetut Aquasource syväkosteuttava geeli ja Aquasource syväkosteuttava geelivoide. Roosanpunaisissa purnukoissa on kuivalle iholle tarkoitettu Aquasource syväkosteuttava voide, sekä erittäin kuivalle iholle tarkoitettu Aquasource syväkosteuttava geelibalsami. Oma ihonihan on laatua epäpuhdas sekaiho, joten otin mintunvihreät purkit innolla tehotestikäyttöön!
Aquasource-tuotteissa se juttu on innovatiivinen ja kumouksellinen geelivoidekoostumus, ja noissa purnukoissa olevien syväkosteuttavien tuotteiden vaikutus perustuu Thermal Plankton soluveteen ja Mannoosiin, joiden avulla kosteus imeytyy syvälle ihoon ja säilyttää tehonsa pitkään. Huh, kullostaa vähintäänkin rakettitieteeltä.. Tai oikeastaan meritieteeltä? :D Selonhan tuosta parhaiten saa vaan testaamalla, joten voiteet kylppärinkaappiin majailemaan ja testailemaan!
Pastellinsävyisten purnukoiden seuralaisina oli myös kaksi pumppupulloa: Vihreä on nimeltään Pure.fect skin geelivoide epäpuhtaalle ja rasvoittuvalle iholle, ja sininen on puolestaan Aquasource nuit yögeeli yökäyttöön kaikille ihotyypeille. Nämä pääsivät pitämään majaa puolestaan yöpöydälle.
Ja sitten niihin supervirallisiin testituloksiin:
Kuten etukäteen arvelinkin, niin normaalin- ja sekaihon tuoteethan mulle parhaiten passasi ja mintunvihreät purnukat nousivat sydämmen ansainneiksi suosikeiksini! Tuota Aquasource syväkosteuttavaa geelivoidetta laitoin ensimmäisen kerran kasvoilleni sunnuntaisen kuorinnan jälkeen. Geelivoide on geeli-etuliitteestään huolimatta ihanan täyteläistä voidetta, joka rullasi iholle samettisen pehmeäksi kerrokseksi. Kuten sanottua, en ole koskaan aikaisemmin käyttänyt markettitavaraa kummoisempia tuotteita, ja eron niihin huomasi kyllä heti. Voide imeytyi ihoon nopsaan jättäen kosteutetun fiiliksen, joka ei kuitenkaan kadonnut koko iltana, vaan iho jäi pehmeäksi ja hehkuvaksi.
Mulla on sen verran rasvoittuva iho, että päiväkäyttöön tämä on mulle liian tuhti. Päädyinkin käyttämään tätä yövoiteena ja tehokosteuttajana kuorintojen jälkeen, minä voide toimi loistavasti!
Aquasource syväkosteuttava geeli on puolestaan askelta kevyempi, mitä yllämainittu. Se on koostumukseltaan geelimäisempi ja kevyempi, joten tämä passasi mulle hyvin päiväkäyttöön. Se oli kuitenkin taas täyteläisempi mitä alla mainittu Pure.fect geelivoide, joten tästä tuli meikittömien päivien paras kaveri! Näissä purnukoissa tuoksui muuten kummassakin kivasti jokin merellinen, en osaa selittää sitä sen paremmin :D Tässä geelissä vähän voimakkaammin, mitä geelivoiteessa. Minusta tuoksu oli kuitenkin miellyttävä. Semmoinen luksus!
Pumppupulloista sininen Aquasource nuit yögeeli oli myös mulle mieleinen (se oli muuten semmosta laventelinsinistä!). Oon mieltänyt aikaisemmin kaikki yövoiteet suosiolla liian tuhdeiksi mun sekaiholle, mutta tämä olikin yllättävän kevyt geeli, eikä iho jäänyt rasvaisentuntuiseksi, mutta se soveltuu yllätyksekseni kuulema myös kuivalle iholle.
Pumppupulloista vihreä kuitenkin sai ihan sydämen, nimittäin tuo geelivoide oli paras mattapinnan tekevä tuote mitä ikinäkoskaan oon meikin alla käyttänyt. Geelivoide nimittäin tekee ihosta raikkaannäköisen ja ihanan mattapintaisen jättämättä kuitenkaan semmoista ihmeellistä sameaa kerrosta, mitä ainakin muilla mun testaamilla mattavoiteilla on ollut tapana. Tämän avulla nassu pysyi kiillottomana mutta kauniin hehkuvana triplasti pidempään, mitä muilla kokeilemillani voiteilla: Yleensä saan olla lisäilemässä puuteria pari tuntia meikkaamisen jälkeen, mutta tämän kanssa iho oli kaunis vielä koulupäivän päätteeksikin: Hyvä kun raaskin puuteroida sitä edes ennen alkavaa työvuoroa, kun riitti vain punoittavien kohtien lisäpeittäminen peitevoiteella. Ja siis sanotaan vielä kerran, että mun iho on tosiaan rehellinen sekaiho eikä mikään superupea normaali-iho joka ei kiillä ikinäkoskaan. Tätä halluun ihan ehdottomasti lisää!
Viikko uusilla voiteilla ja kevyt meikkikerros. Pisamiako sieltä jo meinaa pukata, hii! Huomasin testiviikon päätteeksi että iho hohkaa terveesti, mutta se ei kuitenkaan ole rasvainen. Yhtään en liioittele kun sanon, että mainioimmat kosteuttajat mitä oon tälle ongelmalliselle epäpuhtaalle sekaiholleni käyttänyt. Joskus oon sortunut liian kuivattaviin voiteisiin jotka saa nassun näyttämään lähinnä samealta ja ihoa alkaa kiristää, ja sitten kun oon koittanut olla apteekin perusvoiteiden ystävä, niin tervetuloa kiiltelevä peilikuva. Nämä oli ihan täydellinen tasapaino siltä väliltä, no kidding.
Ja tajusin, että mitä tuo alun raketti-eiku-meritiedelausekin tarkoitti: Se kosteus ei jää rullaamaan siihen ihon pinnalle, vaan imeytyy pintaa syvemmälle. Ja vaikka aamulla rasvaan nassun sillä kaikista kevyimmällä geelillä, niin se on kosteutettu vielä illallakin.
Minä ja uudet ystävät vielä kaverikuvassa :D Yhden tuotteen hinta on suunnilleen 40 €.
Käykää ihmeessä kurkkaamassa kamppiksen brändisivu ja jakamassa jokin teidän oma ihonhoitoon liittyvä tarina, nimittäin siellä odottelee yhtä onnekasta 100 euron arvoinen Biotherm -tuotepaketti sekä henkilökohtainen Biotherm -ihoanalyysi! Voin sanoa, että näiden kokemusten perusteella tuotepaketti on tämän sekanassun mielestä erittäin havittelemisen arvoinen :)
Viime sunnuntaina pikkuveli soitti mulle että hei leivotaanko jottain! Ja minä siihen että no tottahan toki! Veli on 18 ja minä 22, mutta luotan siihen että tämä on ihan normaalia ajanvietettä. Päädyttiin vakkareiksi muodostuneisiin valkosuklaa-mustikka-muffareihin, jotka toimii aina. Oi nam niitä valkosuklaapaloja tuolla seassa..
Itsehän tykkään leivonnaisista eniten kun ne on vielä tässä muodossa.. Hyvä taikina pitää mennä aina pilaamaan paistamalla. Höh.
No jos se taikina pitää pilata niin pilataan edes söpösti, kaapissa oli jemmassa oikein asiallisenvärisiä vuokia! Taataksemme onnistumisemme käytettiin myös muffinipeltiä. (Siis meidän taloudessa ei ole esim. kunnollista raastinrautaa, ja vielä hetki sitten pitsapohjatkin kaulittiin viinipullolla, mutta muffinipelti kyllä löytyy! Prioriteetit kunnossa..)
Se on kylmä fakta että meidän muffinssit lässähtää poikkeuksetta aina. Ollaan tosin nyt opittu leivinjauheen rajun liikakäytön jalo taito :D
Ja illuusio muhkeista muffinseista ja tarvittava lisäkorkeus luodaan tietenkin hillittömällä kuorrutetötsällä!
Ta-dah! Sain toimia koristeluvastaavana (ja koristeluista osansa taisi saada myös keittiön lattiakin, nomparellit on aika kettumaisia kavereita tasaiselle pinnalle päästyään kun ne pyörii pöydältä valoakin nopeammin lattialle!), ja kaivoin kaapista kaikki mahdolliset störsselintapaiset. Pari purnukkaa kertoi sisältönsä olleen parasta ennen vuotta 2010, mutta en antanut sen suotta säikäyttää vaan lastasin onnellisena värikkäitä pipanoita kuorrutteen kaveriksi!
Valittiin kuorrutteeksi täältä löytynyt helppoakin helpompi kermakuorrute. Houkuttelevalta kuullosti myös mascarponekuorrute, mutta yli puoli kiloa juustoa kuulosti liian uhkaavalta.
Oli muuten taas yks episodi tuo kuorruttaminen: Veli oli lähdössä reissuun leipomisen päätteeksi, ja kuorruttamisen yhteydessä se sitten onnistui lärssäämään sieltä kuorrutuspussin toisesta päästä hillittömät määrät kuorrutetta hupparille ja t-paidalle (onko tää lärssääminen joku geeni?!). Siinä sitten päädyttiin föönin rajuun ylikuumentamiseen kun koitettiin kuivatella vaatteita puhtaiksi.. :D
Ja sitten oli taas sarjassamme kuningasidea kuorruttaa about kaikki muffarit ja sitten asukin liueta paikalta pariksi päiväksi reissuun. Hommaksi jäi nimittäin mulle saada nuo pienen vuoren kokoiset teokset ehjänä kotiin rikkomatta omin kätösin luomiani kuorrutteita! (No okei veli ne pursotti, mutta rumathan ne nyt olis ilman MINUN laittamia nomparelleja.) Taisin sitten ottaa jotain tusinan pakasterasioita matkaan joihin sain suunnilleen yhden muffarin per rasia..
No mutta, hyviä olivat, tehkää teki!
Hei niin ja se ohje! Se on jo aikaisemminkin blogissa näkynyt, mutta nakataan uusiksi:
Valkosuklaa-mustikkamuffinit
3 munaa
1 1/4 dl sokeria
100g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3/4 dl flora vanillaa
80 g valkosuklaata
1 1/2 – 2 dl mustikoita
Sulata rasva, anna jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä vehnäjauhoihin leivinjauhe ja vaniljasokeri. Rouhi valkosuklaa hienoksi muruksi. Lisää taikinaan noin kolmessa eri erässä vuorotellen rasvaa, sihdaten jauhoja ja flora vanillaa. Sekoita lusikalla kevyesti käännellen sekaisin. Kääntele sekaan valkosuklaamurut ja sen jälkeen erittäin varovasti noin 3/4 mustikoista, käännä kerran tai kaksi lusikalla taikinaa sekaisin. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Ripottele pinnalle mustikoita. Paista 200 asteisessa uunissa noin 15-20 minuttia.
Ihanaa sunnuntaina! Jee Idols-finaali, jänskättäkää teki mun kanssa!
Translation
(my brother offered to do the translation this time so it’s longer that usual! Yey!)
Last sunday my little brother called me and said “Hey, should we bake something?” My brother is 18 and im 22 but I think it’s an acceptable way to spend our time… We decided to make some cupcakes which includes white chocolate and blueberries. Oh, i love the chocolate chunks in the dough! My favourite type of serving cupcakes is as dough in fact. Why you guys always have to ruin good dough with baking it?!
Well, if youre going to ruin the dough, let’s ruin it in a cute way! We had some nice coloured cake cups. And for the sake of success we used this special cupcake tin. Its a solid fact that our cupcakes always come out as flattened… But nowdays we know how to over-use baking soda, haha.
I got to be the decoration-master this time! We found these cute sprinkles in our cupboard, some of them were from 2010.. Good as new.
The illusion of great big fluffy cupcakes is made by pouring some serious amounts of frosting on it. The frosting this time was a pretty basic cream frosting. We thought of this mascarpone-one but half a kilo of cheese sounded a bit too much… By the way, what an episode the frosting was. My brother was going to leave for couple of days away after the cupcakes were done. He did the frosting, and while squeezing the bag full of frosting trough the nozzle, the frosting came out on the other end on to his shirt and hoodie… Train leaves in 45 minutes and my brother is washing and drying his clothes with a hair dryer. Great.
Asua taas olisi tarjolla! Mä oon näemmä nyt ottanut uudeksi vakkaripaikaksi tuon parvekkeen oviaukon, toivottavasti ei tymmi vielä :D (Vai tympi? Tympää?)
Teki muuten äärimmäisen kenkun tempun taas tuo herra säätila, just sain vappupäivänä kesärenkaat polkupyörään ja taisin oikein puolikuivaa vitsiäkin heittää että ehkä sitä lunta nyt ei enää tule ehe ehe NIIN MITÄ VIELÄ. Moro, nyt on toukokuu, meillä on satanut nyt kaks viimeistä päivää lunta..
Pakko vielä kertoa tähän samaan kenkutussyssyyn päivän paras vaurioituminen! Mä hiimailin nimittäin aamulla kotona kaikessa rauhassa, kunnes ovikello soi. Pikainen parkkipaikan tsekkaus kertoi että pakettia sieltä taidetaan olla tuomassa, ja pikainen koipien tsekkaus kertoi ettei mulla ole housuja jalassa.. Siinä sitten äkkiä koitin jotain hametta kiskoa ylleni, ja onnistun taittamaan pikkuvarpaani siihen hameen vyötärökaitaleeseen. Siis miten se edes on mahdollista?! No on mahdollista, kertoo pikkuvarpaani, joka on tällä hetkellä sinertävä ja turvoksissa :D Ja kippee ku mikä. Oliskohan katu-uskottavampaa kertoa kaikille linkuttamista kummasteleville että kaaduin pyörällä, kun että “joo no siis mä loukkasin jalkani pukeutuessani liian nopeasti”..
Siinäpä oli päivän positiivisuusannos itse kullekin :D No jospa mun pupupitoinen asu kompensoi! Paita on H&M, hame Monki.
Siltä varalta että paidan pupulukumäärä on riittämätön niin pistin varmuuden vuoksi yhden vielä vartioimaan sormeakin! (No saa noita ulokkeita näköjään alkaa vahtimaankin, jos vaikka murran sormeni syödessä tai jotain..) Pupusormus on Asokselta.
Nomutta torstaissa mennään, viikonloppu siintää jo! Sitä kohti, vaikka sitten linkuttaen!
Translation
Another outfit! Skirt is from Monki, shirt from H&M. Just in case the shirt doesn’t have enough bunnies running around in it, I wore one more bunny on my finger.. The ring is from Asos. Today I had the weirdest accident: It was morning (okay like 11 am but still a morning for me!) when the doorbell rang. I wasn’t wearing much so I tried to put some clothes on as fast as possible. When pulling a skirt on I managed to hurt my toe to the waistband of the skirt?! It turned blueish and it swelled quite a bit. How on earth is this possible?! :D Maybe it’s for the best to tell people who wonder why I limp that I fell off my bike or something, rather than “oh I dressed up too quickly..”
Ajattelin valottaa vähän lisää mun korusäilytysvarastoja, nyt kun kerran koruasiat olen oikein kunnolla järjestykseen saanut! Ennenhän esimerkiksi kaikki kaulakorut oli epämääräisen korutelineen päälle ripustettuina, jotka sitten muodostivat käytännössä katsoen pienen vuoren kokoisen umpisolmun. Siitä sitten valkattiin koru lähinnä sillä perusteella, mikä vähimmällä väkivallan käytöllä solmusta irtosi.. Sormukset puolestaan oli ripoteltuna ympäri asuntoa, milloin mä niitä minnekin sormistani irrottelin. Oikein kätevää!
Nyt kaikki ihanat ei-hopeiset/kultaiset korut pitävät majaa vaaleanpunaisessa aarrearkussa! Tilasin sen kotiin Ebaysta, ja samana iltana kun sen postista noukin, auoin myös sen jättimäisen koru-umpparin (siihen meni valehtelematta tunti. Ja hermot!) ja asettelin aivan fiiliksissä jokaisen korun omaan pieneen uuteen kotikoloonsa :)
Aarrearkku on kahdessa osassa, ja yläkerrassa lymyilee kaikki pikkukolosiin mahtuneet korut, eli sormukset ja pienemmät kaulakorut. Ja säälittävä korviskokoelmani :D
Kysykää ihmeessä jos jonkin tietyn korun ostopaikka kiinnostaa!
Alakerrassa pitää puolestaan majaa isommat riipukset. Jotkin jouduin laittamaan kämppiksiksi samaan asuntoon, mutta ei ne ainakaan vielä ole valittaneet.
Semmonen! Vielä on pari kätköä näyttämättä, palataan niihin myöhemmin. Mä lähden nyt vaihtamaan polkupyörän talvirenkaan kesärenkaaseen!! Ihanaa vapaapäivää :)
Translation
This is my pink treasure chest (bought from Ebay)! It has all my everyday jewelry. Before my beloved chest everything was just a big quagmire on top of a jewelry rack, and every morning I had to choose the accessory which was the easiest to detach :D Now everything has it’s own little home! Yay!
Sunnuntai-iltapäivää! Kello on taas ihan varkain jotain yhdeksän illalla, mihin tämä päivä valahti?! No okei, se valahti kolme tuntia kestäneeseen aamukahvihetkeen, kolme tuntia kestäneeseen veljenkansleipomiseen ja kolme tuntia kestäneeseen rästikouluhommien hoitamiseen. Erityisen ylpeä olen tuosta viimeisestä, ja sen kunniaksi palkitsinkin itseni juuri äsken meidän kahdella leipomistuokiomme bravuurilla sekä blogilukuhetkellä. (Ei muuten ole pelkoa että selviäisitte ilman kuvamateriaalia meidän leivonnaisista, joten pysykää kanavalla, hoo!) Nyt voisin nakutella yhden asun teillekin asti, jossa loikin pari päivää takaperin :)
Värikoodi oli taas kevätkevätkevät! H&M:äähän nuo, sekä mekko että huivi.
Mä oon kokonaan unohtanut huivit! Miten käteviä tapauksia kun hihattomalla meinaa tulla töihommissa vilu, mutta pitkähihaisella taas kuuma. Harmi ettei oo vaihtolämpöinen niinku jotkut liskot, aina olis sopiva! Tosin jos olisin lisko, niin ei vois käyttää kivoja huiveja. Tosin, jos olisin lisko, niin voisin olla superkameleontti. Se olis hienoa. Näitä elämääkin suurempia filosofisia pohdintoja..
Mä olen ihan totaalisesti onnistunut sivuuttamaan vappu-faktan mikä tuossa huomenna jo taitaa vasten kasvoja iskeä! Mitäihmettämissävälissä. Saiskohan huomenna enää mistään serpentiiniä ja saippuakuplalaitetta.. Jos ei saa, niin vappua ei ole.
Hei kivaa uutta viikkoa, ja vappuavappua! Olkaa nätisti :)
Translation
Here’s what I wore a couple of days ago. Looks like color code was spring! The dress and the scarf are from H&M. I have totally forgotten how awesome scarves are: When it’s too hot to wear a long sleeved shirt and too cold to wear a sleeveless one (I’m talking inside, it’s still like 5 degrees celcius outside here :D),a scarf is the answer! Though it would be cool to be poikilotherm (whoa what a word, had no clue that it was that in english!), like a lizard or something, then it would always be just the right temperature. But if I were a lizard I wouldn’t need pretty scarves. TOUGH it would be awesome to be a super chameleon..