sunnuntai 07. syyskuu 2014

ihan vaan viikonloppu

Olipahan kerrankin vapaa viikonloppu, jonka vietin ihan vaan kotona hyppimättä viiden kilometrin sädettä kauemmas! Vaikka en mä nyt mikään kovin aktiivinen reissu- ja seuraemäntä muutenkaan ole, niin jotenkin tommoset kotiviikonloput tuntuu muka niin ihmeen harvinaisilta :D

raitahame11

Perjantaina töiden jälkeen kokkailtiin veljen kanssa Instagramissakin vilahtaneita peanut butter -kuppikakkuja. (Ja se perhanan kettu luikaisi menemään just kun oltiin saatu muffarit kuorrutettua, ja jätti sitten minut yksin tusinan herkun leivoksen kanssa… Hirveen kiva.) Reseptiä pitänee laittaa jakoon taas jossain välissä, olivat nimittäin vähän liiankin hyviä! Ilmeisesti viikon verran aikaisia aamuvuoroja ja myymäläpäällikön tuuraamista oli verottanut henkisellä tasolla sen verran, että olin perjantai-iltana yhdeltätoista yöelämän sijaan visusti peiton alla nukkumassa :D Aika lame! No tulipahan siinä sitten kiskaistua semmoiset yhdentoista tunnin yöunet.

 

raitahame3

Lauantaina kävin pummimassa maman tekemää jauhelihakeittoa, ja käytiin veljen kanssa shoppailemassa vähän kotijuttuja (jee mulla on uusi imuri, uusi PUNAINEN imuri! Niin ja uudet matot! Hyödynsin kyllä läheisen mattokaupan kotisovitus-mahdollisuutta ihan urakalla, ja taisin käyttää kotona varmaan neljää eri eteisen mattoa hups..). Lisäksi käytiin laittamassa veljelle vähän paikkoja kuntoon, se kun muutti nyt kans uuteen omaan kämppään. Kävin sitten hyvänä isosiskona vähän silittämässä verhoja, järjestelemässä kaverina tavaroita ja ehkä vähän tiskaamassakin. Miksen mää ole omassa kämpässäni samanlainen kodinhengetär häh??

raitahame5

Sunnuntaina puolestaan otettiin kaikki hyvä isosiskous -vahinko takaisin, kun ostin veljelle lahjoittamani vanhan tv-tason tilalle uuden, ja nakitin sitten veljen sen mulle kasaamaan.. Puoltatoista tuntia ja puoltatoista sataa kirosanaa myöhemmin mulla on vihdoin omassakin kämpässä tv-taso, ja sitä myöten alkaisi vihdoin olla kaikki isommat kotiaspektit ojennuksessa! Saunassa tosin kummittelee vielä pari laatikollista epämääräistä sälää, mutta ne kun saisi loihdittua jonnekin (ja saatua jonkin pientä pintaremonttia -henkisen Marcon vähän stailaamaan noita nurkkia), niin tätä kotia voisi vähän esitellä bloginkin puolella :)

Yäääh, ei ollut taas mikään verbaalinen taidonnäyte tämä merkintä :D Ei ollut oikein mitään jännempää kirjoitettavaa! Toivottavasti teilläkin oli kiva viikonloppu!


torstai 04. syyskuu 2014

old school -omenapiirakkaa!

Vaikka viime viikonloppuna oltiinkin suuremman kaupungin kulmilla ja ehdittiin kaupoillakin pyöriä, niin silti ainoa kassi, jonka reissulta kotiin raahasin, oli täynnä jotain muuta kuin uusia kivoja syysvaatteita. Nimittäin pikkuruisia omenoita!

omenapiirakka1

Itseasiassa juhlapaikan takapihalla kasvoi omenapuu, ja kattelin vaivihkaa puun oksilla notkuneita suloisia pieniä punertavia omenoita hyvän tovin ennenkuin uskaltauduin kysäisemään, että saisikohan noita poimia. Ja saihan niitä, jee! Olo oli kuin pikkupenskalla, kun säntäsin keräämään puun ravistelusta maahan mötkähtäneitä omppuja kassiin :D

omenapiirakka4

Ja kun kerran omput turvallisesti kotiin asti saatiin kannettua, niin pitihän niistä nyt omppupiirakkaa askarrella! Oli jotenkin niin outoa, kun katteltiin resepti KIRJASTA. Siis ei herranen aika, otettiin vaan hyllystä reseptikirja käteen, selattiin O niinkuin Omenapiirakka, ja valittiin kolmesta vaihtoehdosta kivoimman kuuloinen. Siis mitä, voiko leipoa ilman että käy ensin läpi kymmenen sivua Googlen hakutuloksia, vertailee bloggaajien ottamia kuvia ja koittaa kommenttien perusteella päättää, että mikä olis nyt se ultimaattisen paras piirakka leivottavaksi, ja pahimmassa tapauksessa tulkkaa vieraskielisen reseptin ainesosamäärät jotakuinkin ymmärrettäviksi ennenkuin pääsee edes aloittamaan?! :D
omenapiirakka2

No mutta, valittiin sitten omena-pähkinäpiiras! Siihen tuli ohjeen mukaan 3-4 omenaa, mutta mä taisin pilkkoa noita pikkuruisia ehkä tusinan verran..

omenapiirakka3

Sitten vaan omput piirakkaan. Mun ratkaisuhan olisi ollut kaataa ne kaikki lohkot yhdeksi keoksi pohjan päälle ja vähän tasoitella kukkulaa aloilleen, mutta kuulema omenapiirakan omenat kuuluu latoa siististi peräjälkeen.. No, osaanpahan toisella kertaa! (Ehkä mun olis ollut aiheellista jatkaa silloin kuus vuotta sitten sitä talouskoulua ensimmäistä päivää pidemmälle..? :D)

omenapiirakka6

Piirakan paistuessa uunissa piti ottaa peilipäivänasu, josta nyt ei saa taas yhtään mitään tolkkua.. No mutta, nuo on Monkin vanhat pöksyt, ja keväällä H&M:n savuvaurioaleista superedullisesti ostettu töpökollaripaita. Ja jep, tuolta tuo otsis näyttää kun oon oikeasti yrittänyt laittaa sen… Saattaapi lähteä huomenna lounastauolla pieni ajanvarauspuhelu kampaajalle.

omenapiirakka7

Mutta voi sitä onnentunnetta, kun kello kilahti piirakan valmistumisen merkiksi! Lämpimän piirakkapalan kylkeen pallollinen vaniljajäätelöä (ja ehkä lorautettiin lisäksi myös vaniljakastikettakin..), ja kahvin kanssa ääntä kohti. Naaaam! Vaikka muiden maistajien mielestä tuo piirakka oli vähän turhan kuivakkaa, niin mulle kyllä uppoaa oikein hyvällä ruokahalulla kaikki, minkä päälle sulaa vaniljajäätelö :D

Ainiin, haluaiskohan joku siltikin testata tätä? En sitten tajunnut ottaa tuota tismalleen samaa reseptiä ylös, mutta aikalailla identtinen löytyi Kotivinkin sivuilta!

Omena-pähkinäpiirakka

  • 100 g margariinia
  • ¾ dl sokeria
  • 1 kananmuna
  • 1 ½ dl vehnäjauhoja
  • ½ dl jauhettua hasselpähkinää (tätä me ei taidettu käyttää..?)
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 3 omenaa ¼ dl fariinisokeria
  • 1 tl kanelia
  • 2 rkl hasselpähkinärouhetta
  1. Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna joukkoon.
  2. Sekoita keskenään vehnäjauhot, hasselpähkinä ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos taikinaan. Sekoita tasaiseksi.
  3. Voitele piirakkavuoka. Levitä taikina vuokaan.
  4. Kuori ja viipaloi omenat. Sekoita omenat, fariinisokeri ja kaneli. Aseta viipaleet taikinan päälle. Ripottele pähkinärouhe omenaviipaleille.
  5. Paista piirasta 200-asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia.

 


maanantai 01. syyskuu 2014

pupu ponteva hotellitestaajana

No van moi! Täällä mää taas olisin! Viime viikonloppu hurahti maman kanssa sukuloidessa, ja reissun kohokohdat tulikin itseasiassa instagrammattua: Hotelliaamiainen, sekä toinen hotelliaamiainen. Ahhh! Voisin ottaa vaikka viikonloppuduuniksi hotellitestaajan pestin! Siis kai niilläkin täytyy ny jotain laadunvalvontaa olla? Voisin ihan minimipalkalla nukkua öitä hotellihuoneissa, testata lakanoiden pehmeyden (mitä hiton pumpulipulveria ne niihin laittaa?? En käsitä miten niistä saa niin pehmeitä!), television toimivuuden sängystä käsin, kylppärin lattialämmityksen, niiden söpöjen pikku saippua- ja shampoopullojen sisällön laadukkuuden.. Niin ja toki myös sen aamiaisen yleisen toimivuuden ja maittavuuden! Meikästä saisitte kuulkaas oikein hyvän työntekijän. Työtarjouksia odotellessa kuitenkin taas pitkästä aikaa perinteisiä asuasioita:

pupupaita11

Uudessa kotona on aloitettu uuden kuvauspaikan vimmainen metsästys! Perinteinen parveke tuli testattua ekana. Tosin mun kameran jalustan pikkulipare, jolla sen kameran saa kiinni jalustaan, on kadonnut mystisesti muuton yhteydessä.. Nämä räpsyt kuvattiin kombinaation talousjakkara+hedelmäkulho+nenäliinapaketti päällä. Mä tykkään ihan hulluna noista H&M:n sukelluspukukankaisista muhkuhelmahameista, mutta piru kun ne meinaa lisätä vyötärölle melko mehevät lisäkerrokset :D No, tuo päivä mentiin sitten pupu pontevana! Hame ja paita on siis H&M:ltä, kumpikin tosin jo vähän vanhempia kaiffareita.

pupupaita4
Niin ja voi perhana, ongelmia aikuistukkaparatiisissa! Vaikka kuinka oon tykännyt tuosta pidemmästä ja vinommasta etutukasta, niin vanha ystäväni, HELVETILLINEN PYÖRRE KESKELLÄ OTTAA, on alkanut muistutella olemassaolostaan. Lyhkäisemmän otsiksen sai aika oivasti taivutettua kuosiin, mutta heti kun etutukkaa on pidempi ja painavempi määrä sivulla pysyteltävänä, niin meinaa puolet otsiksesta löpsähtää pyörteen toiselle puolen. Ja lopputuloksena on otsis mallia “verhot”, eli siis semmoinen oikein nätti jakaus keskellä ottaa. Ja mä bongaan sen jäätävän raon usein vasta jossain lounastauon paikkeilla, kun on asiallisena asiakaspalvelijana huideltu menemään koko aamupäivä verho-otsiksen kans. Kiva. Niiiiiin! Siis pointti oli se, että ennen seuraavaa kampaaja-aikaa verhoja vastaan taistellaan sitten jytymmillä aseilla! Yksi niistä on tuo otsisletti, mikä on ainakin omaan silmään parempi ratkaisu, mitä ne verhot.

pupupaita5

Meikkiahkeruus on myös jatkunut, tuona päivänä valitsin taas sen huulirasvan sijaan jotain muuta, ja maalasin huulet kunnon pinkeiksi jenkeistä ostetulla Revlonin Balm Stainilla ja Baby Lipsin Pink Punchilla.

Nyt tää pupu ponteva toivottaa mainiota alkavaa syysviikkoa! Vieläköhän sitä muuten ilkeis tehdä kesän lempparit -merkinnän vähän myöhäisestä ajankohdasta huolimatta..?