torstai 22. marraskuu 2018

hihaviittainen supernainen

Törmäsin pari päivää sitten instafeedissäni päivitykseen, joka sai kaikessa todenmukaisuudessaan mut naurahtamaan ääneen. Tai no, päästämään terävän tuhahduksen nenän kautta ulos samalla hymyillen. Se sama huvittuneisuuden aste, jota kuitenkin kuvataan aina vähintään kolmella itkunauruhymiöllä.. (psst, kuinka moni testasi just teoriaani tuhahtamalla nenän kautta ulos? :D)

I want to shop at a store called Forever 31 where everything is stretchy and soft. Also there is soothing music playing at a reasonable volume.

moschino1

Vaikka Moschino mayhem oli malliston lanseerauspäivinä kaukana rauhoittavassa taustamusiikissa käyskentelystä, niin silti lopputuloksena siitä kaaoksesta onnistuin saamaan itselleni ruokkiksella kaksi vaatekappaletta, jotka on erittäin soft and stretchy. Tosin stretchyn asiaa ajaa ennemminkin tuo koko, jota on S-kokoisessa collegemekossakin vähintään partiolaisleiriteltan verran.

moschino2

Erityisesti hälyyttävän monena maanantaina vaatekaapista on valikoitunut ylle just jotain vastaavaa joukkuetelttaa muistuttavaa Muumien mörön kaapua. Ehkä skarppi kauluspaita ja timmit housut viestisi ennemminkin taktiikkaa ”noni bring it on maanantai, meitsi on valmis!” ja to do -listat vaan supernaisen viitan lailla perässä lepattais, kun taas mun vaatevalinta on edustanut vähän lempeämpää lähestymistapaa ”ei tästä kuitenkaan mitään tule, joten osta tauolla jälkkäriks suklaata ja onneksi illalla on saunavuoro”, jossa viitan lailla lepattaa korkeintaan kollarimekon ylipitkät hihat.

moschino3

No mut hei, onneks on jo torstai!


sunnuntai 18. marraskuu 2018

update: tuoksuttomiin tuotteisiin vaihtamisesta


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä LVn kanssa

Perjantaisen pyykkipäivän iltavillit :D

lv1

Pohdin viime vuoden puolella LV:n kannustamana blogissa tuoksuttomiin tuotteisiin vaihtamista kun havahduin siihen, että kuinka montaa eri tuoksua mulla tulee arkena ylläni kannettuakaan. Pesuaineista kasvovoiteisiin ja hiuslakasta deodoranttiin.. Ei se ihmekään, jos sinne väliin hukkuu se joku yksi pieni suihkaus hajuvettä, jolle oikeasti haluaisi tuoksua niiden kookossuihkusaippuoiden, mangokuorintavoiteiden ja mantelikäsirasvojen sijaan. LV:ssä brändinä on mua viehättänyt kotimaisuus, hellävaraisuus ja ihan kuluttajanäkökulmasta tosi edulliset hinnat laatuunsa nähden, joten lähdin tekemään mielelläni heidän kanssa yhteistyötä myös tämänkin vuoden puolella.

lvpesuaine1

Mulle jäi noiden viime vuoden tuoksuttomien tuotekokeilujen jäljiltä vakikäyttöön esimerkiksi LV:n hajusteettomia perusvoiteita useampikin versio (päivitettyä ihonhoitorutiinipostausta on muuten toivottu, pitääpä palata kosmetiikkajuttujen pariin piakkoin!). Tein LV:n sivuilla tuoksulaskuritestin, joka näytti mulle edelleen pienistä rutiinimuutoksista huolimatta aika mehevää 17 tuoksun cocktailia päivittäisessä käytössä.. :D Joten ihan tervetullut kevennys tuohon kuormaan oli hajusteettomaan vaihtaminen myös pyykkien kanssa. Testasinkin perjantaisen pyykkipäivän kunniaksi kirjopyykkiläjäni kanssa myös LV Color Pyykinpesunesteen. Hyvin toimi, ja bonuksena itse puhtaan pyykkipinon lisäksi tuli myös kotimaisuus, hellävaraisuus (sekä vaatteille että luonnolle) ja vegaanisuus.

lv8


 

Olis muuten hauska tietää, että minkälaisen määrän te saatte tuosta tuoksulaskurista. Nimittäin toi 17 tuntuu niin hullun isolta että haluan tähän vähän vertailupohjaa :D Taidan kyllä jatkaa tsemppaamista noiden hajusteettomien tuotteiden kanssa, koska vaikka mä en itse ole herkkisnenäinen niin ei kyllä tekis mieli ottaa sitä riskiä, että joku toinen aistii mun läsnäolon jonain 17 eri tuoksun kaaoksena kuin  mun lempparihajuvetenä. Testin pääsee tekemään täältä!

Rentoa sunnuntaita!


tiistai 13. marraskuu 2018

mitä mulle kuuluu x 5

kuuluu1

1. Uusi puhelin! Päädyin teidänkin suositusten perusteella Huaweihin, tarkemmin ottaen Mate 20 Liteen, jossa kohtasi intensiivisen parin päivän (okei, tunnin) taustatyön mukaan edullinen hinta ja laatu. Oikeesti, oon maailman tahmein ihminen tekemään päätöksiä, ja seilasin valehtelematta ainakin 3 kertaa edes takasin Itiksen Powerin ja Gigantin väliä aina eri myyjiä grillaillen kertomaan ominaisuuksista aina snadisti eri puhelimia vertaillen. Olisi tehnyt mieli vetää aina kohdetta vaihtaessa edes jotain vappurekvisiittaa päälle, jotain hattua ja tekonenää, ettei ne olis tunnistanut mua siksi samaksi saakelin tyypiksi joka on käynyt nyt jo 2 kertaa hiplustamassa samoja luureja.. No mutta nyt on taas toimiva peli! Ja saa sillä näköjään kuviakin, tuo ylempi kuva ja seuraavat kaksi alempaa on puhelimella otettu.

kuuluuc3

2. Joulu. Ja varaslähtö siihen. Olen tänä vuonna päättänyt kerrankin antaa periksi joululle sen verran, että koitan fiilistellä sitä vähän aikaisemmin kuin aatonaattoillan verran kohvehtiövereissä mamman sohvalta Kumman Kaa -maratonia tuijottaen. Stockan jouluikkuna on tutkittu, ylihintaiset joulukoristeet tsekattu ja muutenkin päivitelty, että jos ihmisellä on varaa laittaa 300 euroa ”joulukylään” eli glitterpäällysteiseen kirjahyllynpäällismonumenttiin jossa nappia painaessa lapset luistelee kentällä väriä vaihtavien led-säikeiden alla ja kaiuttimet luukuttaa Kulkusia, niin ei voi elämässä kovin huonosti asiat olla.

kuuluuc2

3. Raha. Tai siinä pihistely. Marraskuussa kohdalle on osunut jotenkin ärsyttävän monta rahareikää, kuten vuosittainen lääkärikäynti, kosahtanut puhelin, kampaaja ja H&Moschino-mallisto (…), että tulevaa palkkapäivää on harvoin odotettu näin paljon. Sitä odotellessa satunnaiset ulkonasyömiset on korvattu muun muassa Ristoranten Mozzarella -pizzalla.

4. Hassut aktiviteetit, kuten GameXpo, johon edulliset liput tuli mäihittyä pikkupojalta, joka möi jotain ylimääräisiä lippujaan ihan tolkuttoman halvalla. Mähän olin kärppänä epäilemässä sitä pellavapäistä pojua pahimman luokan petoksesta ja pyysin, että poitsu vartoo kunnes ollaan päästy lipun kera portin toiselle puolelle, mutta ihan legitit ne liput sitten oli :D GameXpolta parhaiten mieleen (heti niiden energiajuomanäytteitä messutytön silmien välttäessä sniikkaavien viekkaiden nappuloiden jälkeen) jäi tanssipelit, eli Dance Dance Revolution ja nuolten päällä hyppiminen. Mähän ”harrastin” tanssipelailua joskus 14-16 -vuotiaana enemmänkin, ja jostain lihasmuistista sain kaivettua messuilla testilaitteella ihan kelpotuloksenkin! Ai vitsit miten paljon mä tykkäsinkään tanssipelaamista. Nappasin mukaan flaijerinkin jos uskaltautuisin joskus kurkistamaan Suomen Tanssipelaajien avoimiin oviin. No nyt meni nörtiksi..

kuuluuc1

5. ..joten palataan sitten vaikka johonkin vähän blogiuskottavampaan, eli sisustukseen. Kuten mainitsin tuosta joulun vaivihkaisesta hyväksymistä lähitulevaisuuteeni, niin kotia on pikkuhiljaa kuorrutettu valosarjoilla. Niitä on nyt esillä neljät, joista viidennet on kieputettua pikkuisen joulukuusen ympärille. Jep, luitte oikein, joulukuusen… No regrets. Ainakaan vielä. Kuvamateriaalia sitten kun kehtaan myöntää julkisesti, että mun kotona on joulukuusi puolessa välissä marraskuuta.