maanantai 23. heinäkuu 2018

5x helletekemistä Helsinkiin

Tänä kesänä on tullut harrastettua enemmän erinäisiä Helsinki-aktiviteetteja kuin varmaan viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä! Se johtunee siitä, että oon koittanut tehdä kaikkeni ettei tartteis olla iltapäiviä kotona sisätiloissa jossa olohuoneen lämpötila lähentelee lällyä saunaa.. Tässäpä muutama viimeaikainen tekemisvinkki tännekin asti, vaikka tuskin mikään näistä kenellekään yllärinä tulee. Vielä puuttuis listalta esim. jännittävä ja eksoottinen Linnanmäki.. :D

kesahesa10

1. Kaupunkipyöräily. Mä olen jotenkin onnistunut välttelemään kaupunkipyöriä tähän saakka, koska se ensimmäinen askelhan on luonnollisesti se vaikein. Kolmantena Helsinki-kesänä se askeleen ottaminen sitten onnistui, eikä se vaatinut kuin viiden minuutin puhelimennypläyksen.. Nyt kaupunkipyörä on tullut otettua alle jo muutamana päivänä. Noilla on niin näppärä fillaroida oikeastaan mihin päin Helsinkiä tahansa, etäisyydet on lopulta yllättävän lyhyet. Jos ajoaikaa uhkaa kertyä yli puoli tuntia kerralla niin pyörän voi ”tankata” matkan varrella telineessä käyttämällä, ja telineiden sijainnin näkee näppärästi netistä. Vitosella ajelee päivän verran niin paljon kuin lystää, kympillä sais viikon ja kolmellakympillä kruisailisi lokakuun loppuun saakka ihan vapaasti. Pitäiskö korvata loppukesän matkakortin lataaminen sittenkin pyörällä.. (Ei muuten oikein tuon kolmen vuoden pyöräilemättömyyden jäljiltä ollut vakain ote fillarointiin, joten kovin henkeäsalpaavaa kuvamateriaalia ei satulan selästä syntynyt :D)

kesahesa1

2. Allas Sea Pool. Jos oot keskustassa ja haluat rantameininkeihin niinku NYT etkä vartin päästä, niin Allas Sea Pool merivesi- ja lämminvesialtaineen on kiva! Niin, ja saunaankin pääsee. Kertalipun hinta on 14 e. Terassi lepotuoleineen on myös kiva paikka istuskella vaikkei altaalle asti päätyisikään. Kiitti osallistumisesta kuvaan, lokki.

kesahesa2

3. Ranta. Ihan vapaavalintainen, itse oon käynyt useamman kerran Aurinkolahden uimarannalla. Se ei oo koskaan ollut Hietsun lailla yltiötäyteen tuupattu! Melkein tuli sunnuntaina kokeiltua myös Mustikkamaa, mutta yllättäen eteen osunut Korkeasaaren sisäänkäynti vei huomion (jep, näin hyvin mä tunnen kotikaupunkini lokaatiot..) ja ranta jäi odottamaan toista kertaa. Mikä on teidän lemppariranta?

kesahesa9

4. Suomenlinna. Sinne pääsee näppärästi Kauppatorin laidalta pelkällä sisäisellä HSL-lipulla, ja vaikkei visiitin päätarkoituksena olisikaan historian oppitunti tai kesäteatteri, niin ympäri saarta kävely ja kahviloihin pysähtely riittää aktiviteetiksi varsin hyvin. Ja siellä oli symppiksennäköinen pieni uimarantakin!

kesahesa6

5. Korkeasaari. Olin näköjään niin tohkeissani että kuvat jäi aikalailla tuohon parkkipaikkaräpsyyn. Mulla on jotenkin ristiriitaiset fiilikset eläintarhameiningistä: Toisaalta on mahtavaa lukea infotauluista, kuinka monen eläinlajin säilymiseen eläintarhat on edesauttaneet suuresti, mutta sitten taas toisaalta hirvittää lukea siitä samaisesta infotaulusta, kuinka kaltereiden takana vaeltavan eläimen reviiri luonnossa olisi 100km2:n kokoinen. Mutta saari on silti varsin mielenkiintoinen kesäkohde, iltalipun hinta oli 14 e.

Oisko teillä jakaa vielä jotain vierailukohteita pitkin Helsinkiä helteisten iltapäivien varalle? Seuraavaksi ajattelin kokeilla Prisman kylmäosaston lattian sikiöasennossa..


keskiviikko 30. toukokuu 2018

syntei

Hei mites olis vanha kunnon blogitägi! Vai mitä nää oli? Muistatteko back in the days kun blogeissa kiersi tiuhaan tahtiin ne blogihaasteet höpsöine kysymyspatteristoineen, joihin tägättiin lopuksi vastaamaan viisi muuta bloggaajaa. Ja sitten kun jossain kiersi joku kiva haaste johon sua ei kukaan haastanut, niin piti kirjoittaa että ”no ei mua kukaan tähän haastanu mutku halusin vastata silti..”

yellowdeets1

Haaste on ilmeisesti alun perin peräisin Ihanaista -blogista, tuuhan vilkuttaan Maria kommenttiboksiin jos näet tämän ^_^

Herkuttelusyntini…

Suklaa. Suklaa on yhtä aikaa parasta ja pahinta mitä voit mulle tuoda jos haluat mua ilahduttaa. Parasta siks, koska voisin julistaa ravintoni päälähteeksi suklaan (btw, Maraboun uusi kookossuklaa.. Huhhuh. Mulla on ylistyssinfonian sävellys sille työn alla), ja pahinta siks, koska mun kaapeissa suklaa ei vaan yksinkertaisesti säily vuorokautta pidempään. Ihan sama mikä määrä sitä on, mä vedän sitä tarpeen vaatiessa aamu-, väli-, ja iltapalaksi, kunnes saan jossain vaiheessa hirveen ällötysmorkkiksen ja suurieleisesti laitan loppulevyn roskiin. Josta kaivan sen sitten hetken päästä takaisin. En tiedä estäiskö mua edes Mirandat, eli astianpesuaineen kaataminen sen suklaan päälle.. (Muistatteko sen sinkkarijakson, jossa se ei voinut pitää näppejään erossa brownievuoasta :D)

Ihonhoitosyntini…

Kaikki kuorinnat ja naamiot loistavat ihonhoitorutiinistani kauniisti poissaolollaan. Mulla on kylppärin kaapissa yksi ainoa purnukka The Body Shopin teepuunaamiota, jonka olen ostanut ehkä 7 vuotta sitten.. Ja kasvot kuoritaan vasta sitten, kun ollaan puoli talvea itketty kuivuudesta hilseilevän peilikuvan edessä ja mietitty että joo jotain tartteis varmaan tehdä. Sitten ennen infernaalista kosteusvoidemäärää kasvoilta kuoritaan kuollut kuiva ihosolukko pois jollain martta-henkisellä ”sekoita hunajaa ja kahvinpuruja” diy-setillä, ja tahmataan operaation myötä hiusrajan lisäksi myös koko kylppäri.

yellowdeets2

Kuvituksena erään kesäisen vapaapäivän asu, jossa suuntasin kaupungin kautta rannalle. Bikiniyläosan pilkottavan keltaisen inspiroimana keltaista tuli ripoteltua jäätelövalintaan asti. Ja kiitos rantahiekalle kengänkärkien tuunaamisesta!

 

Siivoussyntini…

Imurointi ja pölyjen pyyhkiminen. Vihaan molempia erittäin syvästi. Mulle imuroinniksi lasketaan, kun nurkista kerätään paperinmutkaan pahimmat pölypallot ja pölyjen pyyhinnässä puhallellaan koko keuhkokapasiteetilla niitä pahimpia tomukerrostumakohtia. Sitten ehkä kerran puolestatoissa kuukaudessa otetaan hirveellä aggressiolla ne oikeet siivousvälineet esiin ja vuorotellen raivosta puhisten ja itkua tuhertaen nysvätään nurkkia kolmatta tuntia ja vannotaan, että heti kun budjetti sen sallii, niin mä palkkaan ittelleni siivoojan :D

Ystävyyssyntini…

Mä oon välillä ärsyttävän huono vastaamaan viesteihin. Jos ystävä laittaa mulle viestin ja satun olemaan just vähän huonossa paikassa, niin jätän helposti vastaamisen odottamaan parempaa hetkeä, mikä sitten saattaa johtaa siihen että tämä totaalimulukku vastaa viestiin jollain vuorokauden viiveellä. Ja koska tiedän, ettei kukaan usko että sä et ole sitä viestiä muka nähnyt kun tietoisesti jätät sen avaamatta, niin pahoittelen nyt julkisesti kaikilta joista tuntuu, että mun kanssa keskustelu on välillä vähän kuin kirjeenvaihtoa sokean kirjekyyhkysen avulla kävisi :D

yellowdeets3

Hiussyntini…

Hiusten pesu on nykyään ihan liian raskas operaatio, koska a. kreisiväritukan kanssa suoraväreillä saa olla askartelemassa oikeastaan jokaisen pesun jälkeen, ja b. tukka on pesun jälkeen pakko föönata kunnolla tai muuten se sojottaa useampaan suuntaan kuin mun suuntavaisto kriittisellä hetkellä. Ratkaisu ongelmaan? No ei pestä sitä tukkaa! :D Mä yksinäni kulutuksellani riitän varmasti kannattelemaan koko Euroopan Klippoteket -kuivashampoomarkkinoita, ja ai että niiden lukemattomien aamujen määrää, kun olen tuumannut likatukkanutturaa askarrellessa että jos laitan huomioliivin väriset vaatteet, leluponin väriset huulet ja päänkokoiset korvikset, niin kenenkään katse ei ehkä kiinnity siihen tukkaan.

Pukeutumissyntini…

Käytän vaatekaapistani oikeastaan yksinomaan vain niitä vaatteita, joita ei tarvitse silittää.  Noin kolmasosa tekstiiliomaisuudestani lepää kurttuisena odottaen sitä kaunista päivää kun mä otan esille silitysraudan ja pistän höytyttäen, mutta sitä kaunista päivää saa kyllä odottaa.. Mun silitysrautakin on peräisin joltain neuvostoajalta ja sen tusinalle mutkalle vääntynyt johto tuottaa mulle sähköshokkiterapiaistunnon käyttökerralla millä hyvänsä. Joten miksi riskeerata!

 


lauantai 24. helmikuu 2018

Hävettää myöntää, mutta..

 

..oon nukkunut tämän viikon aikana varmaan yhtä paljon päikkäritunteja kuin yöunitunteja. Terve ja tasapainoinen aikuisen työntekijän elämä, täältä tullaan! Onneks mulla on nyt talvilomaviikko.

keltakukka1

..en oo seurannut olympialaisia. Olo tuntuu varsinaiselta maanpetturilta tai vähintäänkin epäkelvolta kansalaiselta, mutta ei vaan nappaa sitten yhtään! Telkkarista tulvivasta talviurheilusta mulle tulee jostain syystä vaan käsittämättömiä mielleyhtymiä ankeaan sunnuntai-iltapäivään, pyykkipäivään, nollakeliin ja pian edessä kolkuttelevaan kouluviikkoon jolloin kaikki ketuttaa. Siis niinkuin anteeksi mitä.

..tämän päivän mun aivot on soittaneet repeatilla sitä lastenohjelman tunnaria missä lauletaan nelivuotiaasta Kaaposta. Mulla on kaksi kysymystä: Aivot, MIKSI?! Ja minkä ihmeen takia mä muistan vieläkin lyriikat siihen täydellisesti, mutta en esimerkiksi enää lausettakaan venäjää jota opiskelin melkein vuoden verran jokin aika sitten?

keltakukka2

..bloggaajaksi mun instafeed on jotain aivan käsittämätöntä tilkkutäkkioksennusta. Havahduin hetki sitten siihen, että jo mummon naapurin alakoulun talkkarin koirankin 5 seuraajan instagram-tili soljuu harmonisena yhtenäisen värimaailman kokonaisuutena silmien edessä kun kuvavirtaa skrollaa alaspäin, mutta auta armias kun erehdyin avaamaan oman kuvakokoelmani. Samassa näkymässä joku seittemän samalla lailla rajattua kuvaa mun otsalohkosta alaspäin, puseron väri vaan vaihtuu. Yhdellä silmäyksellä myös viidessä kuvassa näkyy se sama kuolemaa tekevä jukkapalmu. Eikä sillä tyylikkäällä ”hei olen yhdistävä tekijä joka tekee visuaalisesta kokemuksesta rauhan tyyssijan” -tavalla.. Mutta nyt taitaa olla ihan liian myöhäistä edes yrittää.

keltakukka3

..oon lähdössä nyt hakemaan iltapalaksi jäätelöä. Aamuyöllä syötiin yöpalaksi hamppariateria ja tänään lounaaksi pizza, joten ihan luonnollinen jatkumo? Ihanaa lauantaita!