tiistai 07. helmikuu 2017

bullet journal: parhaat kynät

Mitä just tapahtui, mä kirjoitin postauksen kynistä? KYNISTÄ? No mut hei, vihreää valoa näytettiin viime kommenttiboksissa niin ihan itteänne saatte syyttää, haha. Palataan pian vaatehommien kanssa, mutta nyt puhutaan vähän aikaa kynistä. Ei silmänrajauskynistä, vaan ihan vaan kynistä.

Mä vihaan sanaa välineurheilija, mutta vähän sellainen mä meinaan olla. Kun aloitin bullet journaloinnin, niin käänsin internetin ympäri etsiessäni PARHAINTA vihkoa ja PARHAIMPIA kyniä IKINÄ. Vaikka käytännössä mikä tahansa ruutuvihko ja mustekynä olisi toiminut.. Mutta ei, se on joko go BIGGEST BESTEST MOST AWESOME tai go home.

bujopens6

Paras vihko on internetin ja minun mielestä pistesivuinen Leuchtturm 1917, mutta ne kynät. Siis voi luoja, tämä kynänmetsästys oli valehtelematta useamman päivän prosessi. Hommaa hankaloitti se, että bullet journaloinnista ei löytynyt juuri mitään suomenkielistä sisältöä netistä, ja jotain jenkkien hehkuttamaa peruskynää ei sitten yhtäkkiä löytynytkään ainoastakaan Helsingin kynäkaupasta. Mutta loputtomien välilehtien ja pienissä taidekaupoissa kiertelyn sekä ebayhin hukuttautumisen jälkeen mulla on vihdoin koostaa tänne täydellinen kynäsetti bujoiluun!

Mikä niissä kynissä sitten niin hankalaa on? No se, että ne ei saa tulla sivusta läpi, niiden pitää kuivua supernopeasti ettet pyyhkäise jokaista sanan loppua vahingossa tuhruksi (tai ettei liian nopea kirjan kiinnilämäisy tartuta puolia sanoista toiselle sivulle), ja että kirjoittaminen on sulavaa, jälki on tasaista ja pikimustaa. Voin kertoa, että tämä oli yllättävän hankala kombinaatio. Mutta nää seuraavat täyttää kaikki kriteerit!

ps. Oon oppinut kaksi uutta termiä! ”Bleeding” – se, kun jälki vuotaa läpi paperista toiselle puolelle. ”Ghosting” eli kummittelu – se, kun jälki kuultaa paperin toiselle puolelle (kuten tässä kuvassa himmeästi vasemmalla sivulla näkyy), mutta ei tule läpi.

perusmustat

bujopens3

Pigma Micron 03 Eka kynä jonka ostin, ja jota käytän ehkä eniten. Siinä on kuitukärki (kuten esimerkiksi Stabiloissa), joten jälki on tarkkaa ja nopeasti kuivuvaa. Vahvuusvariaatioita on olemassa 0,2mm kärjestä aina 0,5mm:iin asti, mä valitsin vahvuudeksi 0,35mm:in (eli kynä numero 03). Vertailukohteeksi: perus-Stabilo on 0,4mm. Ainoana huonona puolena oon huomannut että jos tapana on painaa kynää kovasti paperia vasten, niin kärki alkaa painumaan sisäänpäin. Mutta haluan hankkia tästä vielä ainakin yhden ohuemman vahvuuden! Omani ostin Akateemisesta Kirjakaupasta, mutta näin näitä myös Suomalaisessa.

Faber-Castell PITT artist pen -kynät. Samassa paketissa tuli kaikki 4 eri vahvuutta: S, F, M ja B. Näissä on myös kuitukärki (paitsi B:ssa on tussimainen kärki), ja jälki on mustaakin mustempaa. Näistä eniten käytän tuota S:ää. Tämä kulkee jotenkin smoothimmin kuin Pigma Micron, mutta jälki on aavistuksen paksumpaa. Tästä on olemassa myös XS, mistähän sen sais.. B:tä käytän näistä kaikista vähiten, mutta se on näppärä kun haluaa täyttää kirjaimista isompia alueita vähemmällä värityksellä. Eikä tuo paksuinkaan vuoda sivun läpi! Mutta kummittelee kyllä, koska haloo musta tussi. Nämä löytyi Akateemisen Kirjakaupan taiteilijatarvikeosastolta.

värit

bujopens2

 

Muji 0.38. Tämän setin ostin jo vuosia sitten Ebaysta, ja nämä on kyllä niin ihania! (Mukana tuli näiden värien lisäksi myös rehellinen punainen, mutta en tiedä missä se on..) Jälki on tosi ohutta, eikä yksikään vuoda läpi. Eikä edes kummittele! Näistä käytän eniten tuota mustaa, jolla kirjoitan jokapäiväiset kalenterimerkinnät. Näitä ei taida saada muualta kuin Ebaysta.

Meinasin ostaa myös hyvin vastaavat Staedtler Triplus Fineliner -kynät joita melkein jokainen bujoilija suosii, mutta en viitsinyt ostaa niitä kun omasta takaa löytyi jo nuo Mujit. Mutta löysin ne kynät kyllä Sinellistä!

tussit ja korostus

bujopens4

Zebra Mildliners. No joo, näitä oli kaikki Instagramin bujo-asetelmat täynnä joten olihan nämä pakko hankkia.. Pakkauksia on yhteensä kolme erilaista, mutta koska jokaisessa paketissa oli ”en kestä miten ihana” -sävyjä, niin hankin sitten ne kaikki (kuten tässä postauksessa vilahtikin). Ylläolevassa kuvassa viisi ylintä on yhdestä pakkauksesta, seuraavat toisesta, ja alimmat viisi kolmannesta. Värit on tosi kauniita, eikä mitään perus neonpinkki/neonoranssi -yliviivaustussikamaa, ja tusseissa on tuplapäät: ohuempi kirjoituskärki, ja perinteisempi littana yliviivauskärki. Yksikään väri ei vuoda läpi (!), mutta tummimmat vähän kummittelee kyllä. Yksi huono puoli näissä on: Sanoja yliviivatessa musta kynä leviää vähän! Siksi teen ensin viivan ja sitten kirjoitan sen päälle. Mutta esimerkiksi kirjainten täyttövärittämiseen nämä on ihania. Ostin nämä Ebaysta.

Olisin halunnut löytää Tombow Dual Brush Pen -kyniä, mutta Helsingin kaupoilla ne loistivat poissaolollaan.

Niin, ja ei pidä unohtaa perus puuvärikyniä! Sairaan halpoja, värejä enemmän kuin sateenkaaressa, eikä kummittele läpi.

HUH. Siinäpä ne. Niin ja loppukaneettina: Testatkaa ihmeessä kaikki jo valmiiksi penaalissa lymyilevät Stabilot, geelikynät, yliviivaustussit sun muut, missään nimessä ei tartte lähteä niihin taiteilijatarvikeliikkeisiin metsästämään mitään pitt artist penejä jos oma arsenaali toimii :D Itse tykkään hifistellä, mutta todellakaan ei ole pakko!

Nyt mä lopetin. Kiitos ja anteeksi.


lauantai 04. helmikuu 2017

maailman paras (vege)pizza

Tein pienimuotoisen uudenvuodenlupauksen blogilleni: Mä haluaisin osata postailla useammin, spontaanimmin, vähän pienemmistäkin jutuista joiden takana ei olisi etukäteen suunniteltuja hiottuja kuvauksia. Eilen sitten päädyinkin ottamaan muutaman kuvan meidän hyvin arkisesta pizzanlaitosta ja ajattelin jakaa meidän lempparipizzasetin teillekin! Vaikka liesituulen kajasteessa otetut kuvat on kaikkea muuta kuin loppuun asti hiottu, luonnonvalon lempeässä valossa pellavaisen tiskipyyhkeen päällä lepäävä luomus harkitun sotkuisesti pitkin pöytiä heitellyine ruoka-aineineen.. Mutta ei anneta sen häiritä. (No okei, laitoin juustot pusseista kulhoihin! :D) Tämä on semmoinen luottopellillinen kun tekee mieli jotain taatusti hyvää.

favpizza1

Aloita laatimalla vapaavalintainen pizzapohja. Meillä se kuuluu näin:

  • 2 dl vettä
  • puoli pussia kuivahiivaa
  • suolaa
  • 2 rkl öljyä
  • 5 dl vehnäjauhoja

Kaikki sekaisin, vartin kohotus ja levitys pellille.

idfavpizza2

Maailman parhaaseen pizzaan tulee täytteeksi:

  • pohjalle tomaattipyrettä ja 3 rkl vihreää pestoa
  • muutama valkosipulinkynsi puristimen läpi
  • pari tuoretta tomaattia siivutettuna
  • puolikas punasipuli
  • aurinkokuivattuja tomaatteja kuutioina
  • (1 silputtu chili)
  • 150g hyvää feta-juustoa
  • jotain juustoraastetta

Kaikki päälle, ihan sama missä järjestyksessä kunhan tomaattipyre ja pestosotku on pohjalla, feta on tokavika ja juustoraaste vika. Paista uunissa 225°c n. 15 min. Heitä päälle ruukullinen rukolaa.

favpizza4

Nauti olohuoneen lattialla rahin päältä kylmän kokiksen ja kuuman mieh Netflixin kanssa!

favpizza3

Ihanaa lauantaita!


tiistai 24. tammikuu 2017

nopeat maapähkinävoi-kaurapallerot (terveellinen ja epäterveellinen versio)

Näin joulun jälkeen mä oon vähän yrittänyt hillitä herkkujen syöntiä. Siinäpä lause, jota ei hoe kuin kolmetoista ihmisolentoa tusinassa näin tammikuisin.. Tuossa viikko takaperin herkkuhimo kävi kuitenkin ihan sietämättömäksi, joten ryhdyin penkomaan keittiön kaappeja tavoitteena raapia kokoon jotain semi-terveellistä mutta hyvänmakuista kahvin kaveriksi. Niin, ja jotka valmistuisi siinä viidessä minuutissa joka kahvilla kestää tippua. Tonkka maapähkinävoita, bingo!! Sitten vaan internet ympäri reseptin toivossa, ja tällaisen variaation mä sitten päädyin keittiön kaapin antimista kasaan pyörittämään.

pbbites1

Maapähkinävoi-kaurapallerot (terveellinen versio)

  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 1 dl maapähkinävoita
  • 1 kypsä banaani
  • 2 rkl hunajaa

Tilsi banaani haarukalla ja sekoita joukkoon kaikki loput ainesosat. Laita seos hetkeksi jääkaappiin. Pyörittele sen jälkeen seoksesta pieniä palleroita leivinpaperilla vuoratulle lautaselle. Säilytä pallerot jääkaapissa.

pbbites2

(Voit halutessasi pyörittää palleroita tomusokerissa ja koittaa saada niistä tämännäköisiä, mutta todennäköisesti epäonnistut aivan kuten minäkin. Itseasiassa älä laita koko tomusokeria, se suli oudon liejuiseksi.)

pbbites4

Lopputuloksena mukavan makeita palleroita, joilla lähtee myös pieni välipalannälkä! Ja jotka näyttää hälyyttävän paljon lihapullilta.. No mutta, eipähän kukaan kajoa niihin vahingossakaan kun ei niitä makeaksi tunnista :D Avopuoliso ei niitä suostunut ulkonäön perusteella edes maistamaan, mutta töissä sain kaupiteltua puolikkaan pallon kaverille. ”Maistuu.. terveelliseltä!” kuului tuomio, hah.

pbbites5

Muutama päivä myöhemmin, aikaisempi palleroerä jääkaapista huvenneena, mulla tekee taas mieli jotain pientä makeaa. Voi pahus, banaanit loppu. Pitäiskö kokeilla sittenkin soveltaa sitä palleroreseptiä, joka oli kaikkea muuta kuin terveellinen..

Maapähkinävoi-kaurapallerot (epäterveellinen mutta taivaallinen versio)

  • 1 dl maapähkinävoita
  • 1 dl kaurahiutaleita
  • 2 dl tomusokeria
  • pari rkl voita

Sulata voi, ja sekoita kaikki ainesosat yhteen. Pyörittele ja painele murumaisesta taikinasta tiiviitä pikkupalleroita. Säilytä jääkaapissa.

Ja voi luoja. Nämä oli _taivaallisia_. Tiiättekö sen ihanan murenevan sisustan Reesesin Peanut Butter Cupeissa? No nää pallerot maistuu just siltä!

On noi ekatkin kivoja, varsinkin kun otin innoissani niistä nuo kuvat ja kaikki, mutta tehkää noita toisia!

Kivaa tiistaita!