tiistai 06. marraskuu 2018

kirottu vai kömpelö?

Mun päälle on langetettu kirous. Mä oon varma siitä. Tai jollakin on ia-voodoo jota se pistelee nuppineuloilla ja kärtsää sytkärillä. Tai sitten musta on tullut vaan ihan tolkuttoman kömpelö ja hajamielinen.. Mutta pidän ehdottomasti todennäköisempänä jompaa kumpaa ensinmainittua.

jottai2

1. Tein ruuaksi uunijuureksia. Puolivälissä paistelua otin vuoan uunista lisätäkseni siihen juustoraastetta, ja sitten olin nostamassa vuokaa takaisin uuniin. Paljain käsin. 200-asteista vuokaa, 200-asteiseen uuniin. Onneksi suuremmilta palovammoilta ja juustokuorrutetulta keittön lattialta säästyttiin.

2. Samaan kategoriaan menee äskeinen lohikettoviritelmäni, kun olin hyvin lähellä pilkkoa perunoiden mukaan sormenpäänikin kiehumaan. Onneksi sormi jäi vielä kiinni omistajaansa johon sen kytkin laastarilla takaisin paikoilleen, alahuuli väpättäen tottakai, koska jostain puski se lapsuudesta tuttu orastava itku itsensä loukkaamisen yhteydessä vaikka ei loppujen lopuksi edes juurikaan sattunut :D

3. Niin, ja laitoin ihan muina muijina väärän uunilevyn päälle alkaessani keittämään vettä kattilassa ja onnessani huitelin ties missä kunnes aloin jossain vaiheessa ihmetellä kun ei porise mutta joku haisee vähän palaneelle. Klassikko. Ehkä mulle pitäis ihan nyt yleisesti asettaa joku keittiössäliikkumiskielto.

4. Pudotin töissä parin vuoden ajan palvelleen Asusin puhelimen lattialle. Siinä sitä noukkimaan kumartuessani naureskelin vielä työkavereille että oon viskellyt puhelinta pitkin betoneita ties kuinka monta kertaa eikä se ole ollut koskaan moksiskaan, kunnes näyttöön kurkatessa mua vastaan kurkkasi allaoleva näkymä. Juu se oli sitten siinä se puhelin.. Oisko teillä ollut mulle puhelinsuosituksia? Jokin kohtuuhintainen android-pohjainen? Oon mietiskellyt ehkä Huaweita tai Oneplussaa.

jottai1

Vähän onnekkaampaa loppuviikkoa odotellen!


sunnuntai 28. lokakuu 2018

kuka keksi rakkaud.. eiku off shoulder -paidat

Kuka keksi paidat joissa on off shoulder resoripääntie? Joko sillä on ollut ärsyttävä muiden ahdingosta nauttiva huumorintaju tai sitten se on ollut mies, jolla ei itsellä ihan selkeästi ole ollut aikomustakaan tuonmallista paitaa käyttää. Siis tämäkin paita on muutoin makuuni hurjan nätti: Ihana väri ja printti ja muutenkin malliltaan oikein suloinen tapaus, kunnes joudut nostamaan käsiäsi. Ja se pääntie humpsahtaa olkapäiden yläpuolelle. Joka ikinen kerta. Ja sitten sä nyit sitä paitaa alaspäin koko päivän ja kiroat viimeistään puolen päivän paikkeilla, että miks hitossa valitsitkaan aamulla päällesi tämän kun sille ihan selkeästi oli syynsä miksi olit tunkenut sen laatikon perimmäiseen koloon.

autumn1

Mutta vapaapäivänä sushibuffetin vetämiseen paita soveltui, kun kädenliikkeen korkein kohta jäi siihen suun paikkeille. Ei taida muuten mennä enää kenellekään läpi asukuvat, joissa päällä ei ole takkia.. Kuvan ulkopuolelle rajautuu mytty, jossa on neuletakki, villakangastakki, huivi ja hanskat. Että joo joo äiti, oli lämmintä päällä!

autumn2

Nyt mä taidan kokeilla että olisko aamukahvit parvekkeella aivan itsetuhoinen ajatus, koska ainakin tuo aurinko näyttää ihan petollisen lämmittävältä. Lupaan varustautua villasukilla ja viltillä!

autumn3

Niin, mitä mä puhuin siitä humpsahtamisesta.

Leppoisaa sunnuntaita!


keskiviikko 17. lokakuu 2018

3x jos ens kerralla vähän miettisit

1. Muutama päivä sitten vaelsin keittiön ohi ja katsoin että kappas, pöydällä pähkinä. Nappasin sen kummemmin miettimättä pöydältä suuhuni asian, jota luulin parapähkinäksi, koska vieressä oli rasiallinen pähkinöitä. Juu ei ollut parapähkinä ei, vaan valkosipulin kynsi, jonka siis rouskaisin suussani pähkinän elkein hajalle. Ei tarvinnut sen iltaiseen ruokaan sitten lisätä valkosipulia, kun aromi puski mun sisuksista loppuillan ajan kuin vampyyrintappajalta. Hyisaakeli..

pepsi1

2. Kesken toissapäiväisen lenkin pysähdyttiin lenkkireitin varrella olevalle lihaskuntopaikalle tekemään vähän lihasjuttuja. Lenkkikaveri yllytti mut sitten 120 kyykkyyn, ihan vaan sanomalla 20 kohdalla että teeppä sata. Ja minähän tein, ihan vaan koska perkele. Enkä venytellyt lenkin päätteeksi, en tietenkään. No, lopputuloksena kohta kolmatta päivää aivan käsittämättömän kipeät reidet mikä vaikuttaa niin mun jokapäiväisiin reittivalintoihin (=en vaan fyysisesti kykene nousemaan portaita), kuin esimerkiksi mun uskottavuuteen pätevänä rekrytoijana, minkä parissa tällä hetkellä puuhastelen töissä. Voi sitä auktoriteetin määrää haastattelijana, joka joutuu kirjaimellisesti nostamaan toisen jalan ristiin toisen päälle ja kävelemään kuin Ankkalinnan kansalainen.. Vinkki ens kerralle: Ei oo pakko vaan siks koska toinen ehdottaa.

pepsi2

3. Varasin elämäni ensimmäisen (poskettoman kalliin) saunavuoron taloyhtiöstäni, vihdoin ja viimein laajamittaisen tutkimuksen ja pohdinnan jälkeen.  Ensimmäisen saunavuoron kuului kruunata maanantai-ilta: Olin pakannut kassiin valmiiksi pesuaineet, pyyhkeen, tohvelit, saunajuoman ja jopa kynttiläpurnukan ja sytkärin, jotta voisin napata kassin sitten itseasiassa juurikin tuon yllämainitun lenkin jälkeen mukaani, ja luoda ittelleni oikein spa-elämyksen kynttilänvalossa ja saunoa koko sen helkkarin kalliin saunavuorotuntini ajan. No, havahdun lenkillä 20 minuuttia saunavuoron alkamisen jälkeen siihen, että vielä olis reilu kilometri matkaa kotiin. Niillä just äsken rikotuilla reisillä, jotka eivät meinanneet kantaa edes norminopeutta, saati sitten ”mun saunavuoro alkoi 20 minuuttia sitten!!” -paniikkinopeutta. Lopputuloksena olin saunassa 20 minuuttia ennen vuoron loppumista, laitoin ajastimen piippaamaan 15 minuutin päähän, kävin löylyistä kyttäämässä kelloa ajastimesta huolimatta varmaan kolme kertaa ja ei todellakaan muhiteltu hiuksissa tehohoitoja kynttilän sytyttämisestä nyt puhumattakaan, ja olin jo jättämässä likaiset alusvaatteenikin vuoron päätteeksi pukuhuoneeseen. Saunajuoman sentään ryystin. Mites olis ens maanantaina tuo aikataulutuksen tarkistaminen..

pepsi3

Että miten on mennyt niinkuin omasta mielestä tuo alkuviikko. No hei, kohti parempaa torstaita!