maanantai 24. heinäkuu 2017

mestari

Tiiättekö sen sanonnan, että kun harjoittelet jotain asiaa 10 000 tuntia, niin sen jälkeen olet mestari siinä? Itse oon oppinut ottamaan jo nuorella iällä reilun siivun jokapäiväisestä vapaa-ajastani tiettyjen aktiviteettien harjoittamiseen. Ajan, jota en täytä millään yleishyödyllisellä kuten työnteolla tai kotitöillä, vaan jonka pyhitän vain ja ainoastaan tinkimättömään harjoitteluun. Tällä taktiikalla olen vuosien varrella saavuttanut mestaritason jo monessa asiassa, kuten esimerkiksi:

pinkgranny3

Osaan selata Instagramin suurennuslasisivua todella taitavalla peukalon vieritysliikkeellä todella myöhään aamuyöhön. Olen huomannut tämän taidon olevan terävimmässä timantissa silloin, kun seuraavana aamuna on mahdollisimman aikainen herätys. Aivot oikein sykkii, että et voi lopettaa vielä, täällä jossain odottaa vielä yksi upee silmämeikki, yksi hauska meemikuva ja yksi hypnoottinen mönjäntaitteluvideo (?!) jota et ole vielä nähnyt!

Osaan pomppia gasellin lailla tekemisestä toiseen, keskittymättä yhteenkään niistä kunnolla. Yhtä aikaa sujuu esimerkiksi astiapesukoneen täyttäminen, pyykkien kuivamaan ripustaminen, blogikirjoituksen kirjoittaminen, laukun pakkaaminen, tukan värjääminen ja kynsien lakkaaminen. Tähän liittyy myös toinen erikoistaito: Saan kulumaan aikaa näiden tehtävien suorittamiseen vaikka koko pitkän illan, vaikka tehtävät olisi suoritettavissa tunnissa. Tätä ollaan harjoiteltu monet illat!

idpinkgranny2

Osaan uppoutua tuntikausiksi Youtubessa kykykilpailujen audition-videoihin, ja itkeä niille vuolaasti. Mulla on kehittynyt tähän spesifi seulakin: Vain videoita joilla on yli miljoona katselukertaa, ja vain videoita joissa näkyy lopuksi tuomareiden kommentit. Ja vain niitä ihan ekoja audition-videoita, eikä mitään semifinaaleja: Se hetki, kun kaikki kuulee sen surullisen elämäntarinan ensimmäistä kertaa ja yleisö nousee haltioituneena taputtamaan, kun seittemänvuotias esittää itsekirjoittamansa omakohtaisen biisin ukulelella ja Simon Cowellin silmät kimaltaa. (Sekä liikutuksesta, että dollarinkuvista haha)

pinkgranny4

Ainiin, ja osaan myös pelottavan paljon repliikkejä Frendeistä ulkoa.

Missä te ootte tällä samalla harjoittelumentaliteetilla mestaritasoa?


maanantai 03. heinäkuu 2017

kakkosleiriläinen

Monessa asiassa on olemassa kahdentyyppisiä ihmisiä.

  • Niitä, joilla on koneella auki aina yksi sivu kerrallaan, ja niitä, joilla on neljäkymmentä välilehteä kolmessa eri pääikkunassa eikä mitään voi sulkea koska oot tekemässä jokaisella yhtä aikaa jotain eriä mutta yhtä tärkeää.

liehuhiha2

  • Niitä, jotka kirjoittavat kauppalistaan loppuvat asiat ja ostavat täydennystä seuraavana päivänä, ja niitä, jotka unohtavat vielä viidennelläkin kauppareissulla ostaa niitä hiton pumpulilappuja, kun silmämeikit on poistettu jo miltei viikon ajan ties millä vanupuikko- ja vessapaperimytyillä.

  • Niitä, jotka valmistavat ruuan, syövät seuraavana päivänä sen ruuan jämät ja valmistavat kolmantena päivänä siitä ekan ruuan ylijäämäainesosista jotain uutta, ja niitä, jotka purkittavat tunnollisesti jämäruuat muovirasioihin jääkaapin alatasolle, ja jotka kuitenkin ostavat seuraavana päivänä taas uuat ruokatarpeet. Niin, ja se mystinen kymmenen rasian muoviboksiayhdyskunta siivotaan sitten noin kuukauden kuluttua kokonaisuudessaan roskiin.

liehuhiha

  • Niitä, jotka laittavat laskut maksuun heti kun ne postiluukusta kolahtaa, ja niitä, jotka eivät ilkeä laskea montako kauppareissua olisi jo maksettu niillä täysin turhilla muistutusmaksuvitosilla.

 

  • Niitä, jotka laittavat pesukoneen pyörimään kun pyykkikori täyttyy, ja niitä, jotka laittavat pesukoneen pyörimään kun vaatekaapissa ei ole enää _yhtään_mitään_.

liehuhiha3

Mä kuulun jostain syystä joka ikisessä kohdassa tuohon jälkimmäiseen leiriin :D Mites siellä?

ps. Ylihuomenna olis taas kampaaja-aika. Elämän suuria kysymyksiä: Pitäydynkö pastellissa vai nykäisenkö jonkun turvallisen aikuisvärin..?


sunnuntai 25. kesäkuu 2017

lavendel

Hyvää juhannuksenjälkeistä sunnuntaita! Sitä alkaa nyt kuulkaas illat pimenemään joulua kohti. No sori.. :D Mun juhannus sujui ekaa kertaa ikinä Helsingin suunnalla perinteisen Kainuun sijaan kun työvuorot ei oikein natsanneet maakuntamatkailuvaatimusten kanssa yksiin, mutta toisaalta ei sitä järven rantaa nyt oikein tuossa koleassa säässä osannut kaivatakaan, mökkielämän lieveilmiöistä kuten itikoista ja ulkovessoista nyt puhumattakaan. No joo, tää on just sitä perus ”on kaupunkijuhannuskin hyvä juhannus!!” -älinää jota joka ikinen kaupunkiin juhannukseksi jäänyt ulisee :D Mutta oli oikeasti kyllä hauskaa! Grilliruoka, mölkky ja talviturkin heitto kuitenkin suoritettu.

kose3

Asu ei ole juhannukselta vaan itse asiassa viikon takaa vapaalta sunnuntailta, jolloin päälle teki mieli jotain pehmeää ja meikiksi sai riittää huulipuna. (Tai no ketä mä huijaan, tää on se perus joka muijan ”ei mul oo meikkii!”-meikki eli full face mutta ei ripsaria :D) Harvemmin näitä sunnuntaisettejä tulee edes ikuistettua, en mä näissä hupparihommissa lähikahvilaa kauempana käynyt, mutta menkööt.

 kose2

Nyt mä vaihdan juhannuskassista kollariasiat johonkin säntillisempään, huomenna nimittäin suuntaan suoraan töistä vuorokauden mittaiselle risteilylle. Näin juhannuksen jälkeen se ei jostain syystä tunnu miltään universumin parhaimmalta ajoitukselta.. Tsemppiä uuteen viikkoon!