keskiviikko 11. lokakuu 2017

iih syyslehtii ja blade runnerii

Mitä ihmettä, ekat ”iih kattokaa näitä syyslehtiä” -kuvat tälle syksyä, ja kiidetään jo kohta lokakuun puolessa välissä?! Tällä menolla seuraavat on sitten ”iih kattokaa näitä kaljuja puidenoksia ja loskaa nilkoissa” -kuvia.

syksyny1

Oon elänyt kyllä ihan in denial tuon syksyn suhteen: Vaihdoin farkkutakista lämpimämpään villakangastakintynkään itseasiassa vasta pari päivää sitten. Tosin kiinni tuota takkia en vieläkään suostu laittamaan, ja aion inttää sen kanssa uhmaikäisen lailla varmasti ainakin marraskuun puolelle. (Mekko ja korvikset Zara)

syksyny2

Mitäs muuta erikoista.. Käytiin kattoo Blade Runner! Jos olisin kovismuija niin sanoisin että siistein elokuva ikinä, mutta koska olen nynny niin sanon että se oli vähän liian pitkä enkä jaksaisi katsoa ihan heti uudestaan, vaikka se visuaalisesti pirun kova olikin. Mutta käykää silti kattomassa! Vähintäänkin siksi koska Ryan Gosling. Oon kuullut että se on kuumaa valuuttaa vaikken itte mee vieläkään ihan takuuseen sen kuumuudesta.

syksyny3

Meitsi ja pappatossut over and out. Kivaa keskiviikkoiltaa!


sunnuntai 17. syyskuu 2017

nunnakaapu

Vielä yhdet kuvat tuolla vaalealla oranssipinkkitukalla! Menin nykäisemään sen nimittäin tällä viikolla astetta tummemmaksi.. Mutta vielä hetki sitten se mätsäsi kivasti yhteen tuon Monkin nunnakaavun kukkien kanssa.

nunnamekko1

Välittömät nunnavibat mikäli rintakehä on peitossa. Oh well, printti oli niin kiva että näytän ihan mielelläni nunnalta. Paitsi nunnilla tuskin on karhunkorvanutturoita.
nunnamekko2

Joo, tänään on taas semmoinen päivä kun ei meinaa irrota mitään kirjoitettavaa. Kerrottakoot kertomisen ilosta, että tämänhetkinen paras oikeiden asioiden tekemisen välttelyaktiviteetti on kattella Youtubesta Bill Skårskardin haastatteluvideoita, jossa se puhuu Pennywisen roolistaan. Mene ja tiedä sitten että minkä ihmeen takia :D Varsinkin, kun en edes uskalla kattoa kauhuleffoja muuta kuin kotisohvalta mutella ja turvallisesti suljettujen sormenpäiden lomasta.. Mutta tuo IT kyllä jotenkin houkuttelis, varsinkin kun olin aikoinani aika hard core Stephen King -fanaatikko! Tosin IT:iä en koskaan tainnut edes lukea. Olisko aika ryhdistäytyä ja hankkia kirjastokortti sitten ekaa kertaa helsinköitymisen myötä ja lukea se ensin alta pois? Helpompi olis kattoa leffaa kun tietäis kokoajan että mitä seuraavaksi tapahtuu! Löytyyks sieltä ketään kuka olis mun suurin idoli ja uskaltais käydä kattomassa kauhuleffoja teatterissa asti?


torstai 07. syyskuu 2017

the syyspusero ja mummolan nojatuoli

Nonni, se on virallista nyt. Syyspuserokin se jo kertoo, joka on valikoitunut päälle lähes kellontarkkuudella syyskuisin jo viiden syksyn ajan. Niistä on näköjään dokumentoitu blogiin ainakin 2012, 2013, 2014, ja 2015 (joskin silloin rekvisiittaprinttinä). 2016 oli näköjään välivuosi, mutta minnepä se mä osaisin ikivanhoista rytkyistäni luopua. Joten tossa se on taas!

Untitled

Tänä vuonna valitsin sille kaveriksi midimittaisen tummansinisen samettihameen, johon käytin lompakossa pyörineen Vero Modan lahjakortin. Olin ihan viittä vaille valitsemassa tästä mustaa versiota, mutta sitten kuulin vaatekaappini mustien hameiden kommuunin kuiskailevan että ”me ei jumalauta tarvita enää yhtään kaveria”, niin valitsin sitten sinisen. Se on aika hauska, yhtä aikaa mummolan nojatuoli ja yhtä aikaa ihana!

Untitled

Oon muuten huomannut, että mun asupanostus loppuu hyvin usein nilkkoihin. Varsinkin kesällä oon kulkenut vain ja ainoastaan noissa aivan käsittämättömän kulahtaneissa tuhnuläppösissä, ihan sama miten skarppina pysyy setti siihen saakka kunnes pitää ne kengät laittaa jalkaan. Onneks noilla ”joskus nää oli ehkä nahkaiset avokkaat” -lätyillä ei enää tarkene, niin olosuhteet pakottaa vaihtamaan kengät. Seuraavat jumitusjalkineet viestittää sit toivon mukaan jotain muutakin kuin ”eksyin matkallani viemästä roskia”.

UntitledIlmeeni kun tajuan että huomenna vihdoin kampaaja, jessssss. Hei kivaa torstaita!