tiistai 25. joulukuu 2018

välipäivämoi

”Äiti, tarkensitko sä edes muhun? Sen vihreen täpän laitoitko muhun?”

”No tarkensin tarkensin!”

”Nää on kaikki ihan sumeita.”

*laittaa lasit päähän*

”..No eihän ole. Ihan hyviähän ne on! Kai niistä nyt jonkun saa.”

”…”

talvine1

Ja niin on taas perus jouluroolit loksahdelleet uomiinsa, mä makoilen sohvalla kun mamma häärää keittiössä ja koittaa olla valittamatta mun levällään olevasta omaisuudesta ympäri asuntoa samalla kun mä neppailen Ferrero Rochereita suuhuni. Ei vaan, just ihana kun on saanut olla luvan kanssa aivan totaalisen jouten, tuijotaa seittemännettätoista kertaa Love Actuallya ja olla murehtimatta kertaakaan että tartteis vissiin laittaa ruokaa, kun valmista sapuskaa tunkee nenän eteen joka kolosta. Siitä puheenollen, tunnin päästä olis luvassa taas yksi jouluruokakattaus!

talvine2

Joulupäivien asuvalinta on ollut varsin perinteinen, punaista ja vihreää. A.k.a. samettineule, josta irtoaa vihreää höttöä puolen kilometrin säteellä kaikkeen, mitä läsnäolollani siunaan: Mun ympärillä leijailee oikein semmoinen metsänvihreä hötöpilvi, eikä hötön irtoamista helpottanut yhtään neuleen käsinpesu. Mitä tälle voi oikein tehdä?? Siis seriously, mä tarraharjarullasin tuon samettihameen lisäksi myös oman paljaan ylävartaloni päivän päätteeksi..

talvine3
Kiitos äiti kuvista, ihan hyviä nää on :D Nyt kohti jouluruokapöytää numero ∞. Leppoisia välipäiviä!


sunnuntai 16. joulukuu 2018

3x Pitääkö olla huolissaan?

1. Kun olen syönyt neljänä iltana peräkkäin ruuaksi nuudeleita? Kaksi ekaa iltaa meni sen piikkiin kun se nyt sattui vaan olemaan ainoa lämmintä ruokaa muistuttava asia kaapissa kun nälän taso oli jo niin infernaalinen ettei kauppaan ennättänyt. Kolmantena iltana olin jo pyörimässä kaupassa, mutta nälkätilanne oli taas sama ja pohdin lähinnä huonon eineksen tai vielä huonomman eineksen välillä ja päädyin jälleen kerran nuudeleihin. Tänään, neljäntenä iltana, menin työvuoron päätteeksi jälleen kerran suurin elkein ruokakauppaan. Mutta minkä kanssa sieltä poistuin? Avokadon ja nuudelipussin. Kato kun se pilkottu avokadohan nostaa nuudelikulhollisen aivan uudelle levelille, voidaan jopa puhua avokadopastasta! Onneks kohta tulee joulu ja jouluruokaöverit.

keltavihree1

2. Kun en ole pysynyt hereillä elokuvan loppuun saakka kolmena perättäisenä leffailtana? Okei, elokuvien aloitusajankohta on ollut vasta jotain kymmenen pintaan, mutta vaikka alkutekstien aikana meininki on vielä oikein virkeä, niin puolessa välissä alan väistämättä pilkkimään. Mr Bean -tyylisestä manuaalisesta kikkailusta huolimatta munatun ekan leffaillan jälkeen mä koitin pysytellä toisen leffan hereillä napostelemalla jatkuvasti jotain (järkevän naposteltavan puutteessa siirryin jossain vaiheessa jääpaloihin..), ja kolmannen leffaillan kohdalla hyppiä hölskyttelin tasajalkaa olkkarin lattialla. Ehkä pitää vaan luovuttaa ja tajuta aloittaa se leffa mummotyyliin jo iltapäivällä.. Tai miten olis aamuleffa? Kunnon senioribio, enää puuttuu vaan kohtuullinen äänenvoimakkuus ja kahvitarjoilu!

3. Kun en ole vieläkään saanut laskua lokakuussa aloitetuista saunavuoroistani? Meinasin pari viikkoa sitten ilkivallan vuoksi perutun saunavuoron jälkeen olla vaatimassa rahahyvitystä seuraavasta vuorosta, kun tajusin etten oo maksanut vielä ensimmäistäkään..

keltavihree2

Nyt ei huolestuta muu kuin se, että minne hemmettiin tää vuosi katosi. Se olis kuulkaas viikko jouluun! Tsemppiä viimeiseen työviikkoon itse kukin!


keskiviikko 28. marraskuu 2018

ajoissa ja myöhässä

moschoodie2

2 asiaa joissa olen ajoissa:

1. Joulukoristelut. Taloudesta löytyy tällä hetkellä joulutähti, jouluvalot ikkunassa, jouluvalot purkissa, jouluvalot keittiössä, jouluvalot hyllyn reunalla, jouluvalot parvekkeella (joiden asennukseen ilman parveketöpseliä kysyin apua jo taloyhtiön Jodelistakin :D), joulukuusi, toinen joulukuusi ja joulutähti kaktuksessa. Tälleen vaatimattomasti. Okei, mulla ei ole ollut joulujuttuja kotonani about ikinäkoskaan muutamia satunnaisvaloja lukuunottamatta, joten tällaiset marraskuun puolessavälissä aloitetut jouluöverit on toivon mukaan ihan hyväksyttävä kompensaatio kaikista niistä menneistä askeettisista jouluista.

2. Joulukalenteri. Ostin itselleni jemmaan liian kalliin M&M:n karkkikalenterin hyvissä ajoin jo marraskuun alkupuolella, ja säännöllisin väliajoin mä oon sitä vaatekaapista käynyt kurkkimassa. Ihan kohta eka luukku! Ai mitenniin traumatisoitunut lapsuuden aaltopahvilta maistuneista postimerkinpaksuisista napeista, jotka ei lähde niistä koloista irti ennen kuin laidat on painuneet täyteen kynnenjälkiä?

moschoodie1

2 asiaa joissa en ole ajoissa:

1. Säänmukainen pukeutuminen. Kuvienottopäivä oli taas niitä hetkiä kun ajattelin että tartteis vissiin laittaa tää takki jo kiinni.. Nyt ollaan jo niinkin pitkällä kuin hanskoissa taskujen pohjalla. Pipovaihe on vielä vähän puolitiessä, tällä hetkellä mulla on aamuisin luurit päässä ihan vaan korvien lämmikkeenä vaikkei niistä musiikkia kuuluiskaan. Mä lupaan ja vannon penkoa sen ylähyllyn talvivarustelaatikon asap.

2. Joululahjojen metsästys. Joka ikinen joulu mä sen itselleni vannon: Ens vuonna kyllä aion kuunnella pitkin vuotta niitä sivulauseissa mainittuja pieniä ”vitsit kun tää ois kiva” -juttuja ja yllättää läheiset lahjoilla, joita avatessa lahjan saajan silmät syttyy ja hän tuntee välittömästi huonoa omatuntoa niistä Juhlapöydän Konvehdeista, jotka hän on käärinyt minulle pakettiin. Mutta todellisuudessa se oon todennäköisesti mä joka on käärinyt ne Juhlapöydän Konvehdit sinne pakettiin.. No ei vaan, onhan tässä kuukausi vielä aikaa, ehkä mä keulin koko joulun kanssa nyt vähän liikaakin. (Ja mulle kelpaa Juhlapöydän Konvehdit ihan enemmän kuin mielellään. Tai Ferrero Rocherit. Tai ne Fazerin punakääreiset joulusuklaakonvehdit.)

moschoodie3

Että it’s beginning to look a lot like mä vedän kohta yliannostuksen jouluasioista ennen ekaa adventtia ja joulu on peruttu.