maanantai 29. heinäkuu 2019

5x jännän äärellä

heink3

1. Soitin hätäkeskukseen. Viikko sitten sunnuntai-iltana seiskan aikaan kotiuduttuamme huomattiin, että naapurin papan asunnosta kuuluu tasaista piipitystä. Piip-piip-piip, sekuntin tauko, pii-piip-piip. Kolme tuntia me vaimennettiin se piipitys telkkarilla, mutta nukkumaanmenon koittaessa piippailu jatkui edelleen. Käytiin päässä kaikki mahdolliset skenaariot valmistumisen merkkinä ulisevasta tiskikoneesta tai pesukoneesta aina piippaavaan kotihoitonappulaan asti, mutta koska meidän empiiristen tutkimusten mukaan mikään kodinkone ei piippaa kolmea tuntia eikä pappaa tultu hakemaan paareilla, niin ei auttanut muu kuin alkaa soitella ympäri kyliä jotta piippaus saataisiin loppumaan. Kaivettiin naapurin papan numero Fonectasta, ei yhteyttä. Soitettiin isännöitsijälle, käski soittaa hätäkeskukseen. Soitettiin hätäkeskukseen (mikä on ehkä maailman kuumottavin asia ikinä!!), käski soittaa isännöitsijälle. Soitettiin isännöitsijälle, joka totesi notta perkele. Siinä sitten vahtasin ovisilmästä kuinka lopulta isännöitsijä tuli poliisin kanssa avaamaan oveen, ja vaimensi – minkäs muunkaan, kuin – palovaroittimen jossa oli patterit loppu. (Ja parastahan tässä on se, että mulle kolahti postiluukusta tänään 85e lasku tästä kaikesta :D Täytynee huomenna soittaa jälleen kerran isännöitsijälle..)

heink5

2. Todistin hääkuvauksia. Talvipuutarhan ruusujen keskellä oli pariskunta saattueineen kamerakaluston ja dronejen kanssa ottamassa hääkuvia, morsiamella oli ehkä 3-metrinen laahus ja miehen puvussa oli glitteriä. Aion kahlata koko instagramin talvipuutarhahashtagit ympäri niin monta kertaa että löydän ne kuvat!

heink2

3. Maauimalakokemattomuus olis ollut aika hyvä valttikortti never have I ever-pelissä mutta nyt sekin peli on menetetty: Hellepäivän kunniaksi otettiin suunnaksi Uimastadion, kun viimeinkin säät oli samaa mieltä mun kesän to do -listan ”rantapäivä” -kohdan kanssa. Siellä sitten pukkarissa haahuillessani tarkkailin että ai jaahas joo tässä kohtaa heittäydytään alasti, muilla on nyt sit tommoiset läpökkäät tässä kohtaa aivan, ja suoritin tieni onnistuneesti altaan lähettyville makoilemaan. Opin myös siinä pari kertaa rataa päästä päähän uidessani että mun käsivoimat on aivan olemattomat (note to self ala harrastaa taas jotain liikuntaa), ja että maauimaloissa ei saa ottaa kuvia. Se tuli selväksi viimeistään sen neljännen kuulutuksen kohdalla. Ja siitä huolimatta olin se dorka joka otti vaivihkaa yhden kuvan, anteeksi.

heink4

4. Stalkkasin festareita. Tälle kesää ei ole sattunut kohdalle yksiäkään sellaisia festareita, joiden artistikattaus olisi osunut niin nappiin että olis kukkaronnyörit antaneet löysää (tosin jos olis osunutkin niin pääesiintyjä olis salee perunut lol), mutta käytiin vakoilemassa Weekend-festarien meininkiä Redin kattoterassilta. Nähtyäni järjettömän ihmismassan joka koitti puskea porteista sisään, aivan tuhannen umpisolmulla olleet nuoret festaroijat juoksemassa pitkin autoteitä sekä virkavallan edustajat jotka niitä umpisolmussa olijoita koitti parhaansa mukaan oikoa, ei kyllä yhtään harmittanut vakoilla festarimeininkiä vain etäältä.

heink1

5. Kävin lintsillä ja kaikissa niissä laitteissa, johon olen aina vannonut olla menemättä. Peer pressure oli valtava kun meidän työpaikan kesäjuhlat tarjosi kaikille iltahupirannekkeet, ja sitä sit tuli kiljuttua läpi perinteisen vuoristoradan lisäksi Taiga, Ukko, Kirnu ja Kingi. Aina mulle sanottiin että ei tää seuraava ole niin paha kuin se edellinen, ja aina se oli. Hyi helkkari.

heink6

Korkeammille voimille kiitos siitä, että nuo säät viileni. Jos sitä ens yönä saisi nukuttua!


Saatat pitää myös näistä:

10 Responses to “5x jännän äärellä”

  1. Avatar mmagic sanoo:

    Ei se Weekend ruuhka niin paha ollut, vaikka ensin suoraan töistä sinne saapuneena katselinkin silmät pyöreänä sitä ihmismassaa :D Ihana tuo viimeinen pioni-kuva.

    • ia ia sanoo:

      Joo ehkä se sit hupeni nopeasti kun niitä portteja oli niin paljon ja tuosta katolta näki lähinnä sen vaan just sen sisääntulon ryysiksen :D Kiitos!

  2. Avatar Mai sanoo:

    Sulla on kaks nelosta, eikä yhtään viitosta. :)

  3. Avatar Salkko sanoo:

    Ihmeellistä miten tuollaisiin ihmismassoihin tottuu siellä vähän aikaa pyörittyään t. molemmilla Ed Sheeranin keikoilla kymmenien tuhansien joukossa tanssinut :D Saatiin kyllä rannekkeet lavan eteen aidattuun etuosaan johon mahtui 4000 katsojaa, joten ei sitä ihmismassan suuruutta hahmottanut ihan kunnolla. Viimeisestä isosta (Madonna Jätkäsaaressa) keikasta tuli kyllä tänä kesänä kymmenen vuotta, joten ehkä pitkä palautumisaika auttoi osaltaan jaksamaan.

    • ia ia sanoo:

      No huh, vai molemmat Sheeranit ja vielä lavan etuosassa! Aika kova, olis kyllä itse pitänyt käydä katsomassa edes se toinen :P

  4. Avatar Heli sanoo:

    Jääkö tuo lasku sun maksettavaks vai mitä se isännöitsijä siitä tuumasi? :o

  5. Avatar Minttu sanoo:

    Ei hätänumeroon soitto oo yhtään kuumottavaa. Nehän on siellä aina kauheen asiallisia. 😁

    Mä oon varmaan sun vastakohta, ja soitan hätänumeroon tosi herkästi. Oon pari kertaa soittanut, että tulkaa hakee tää sammunut denso turvaan ja joskus rattijuoppoepäilystä – eli varmasti asioista, jotka on kytille tosi matalan prioriteetin juttuja (rattijuoppo lähinnä siksi, kun semmoinen on vaikee löytää). Mutta oon aatellut, että on pienempi synti soittaa turhaan kuin olla soittamatta, vaikka pitäisi.

    • ia ia sanoo:

      No joo mutta tulee olo että mä oon siellä linjojen tukkeena jos ei mulla ole ihan todellinen hätätila päällä :D

Kommentoi