tiistai 25. helmikuun 2020

viime lauantai numeroina

60 yhteisten ikävuosien määrä, joita juhlistettiin lapsuudenaikaisen ystäväni kanssa Tampereella viime lauantaina!

5 odotettua kuukautta mun synttärilahjan eli Notre Damen Kellonsoittajan teatterilipun lunastushetkeen. Siitä tietää että on tullut liian aikuiseksi, kun tapaaminen eri pakkakunnalla asuvan ystävän kanssa pitää järjestää kolmanteen kaupunkiin ja suunnitella miltei puoli vuotta ennakkoon.. Mutta miten ihana lahja, teatterielämys ja ylipäätään kokonainen yhteinen päivä!

tamp1

6 lautasten yhteislukumäärä, joka saatiin lärviemme eteen kauppahallissa nauttimamme ranskalaisen aamiaisen myötä.

3 kierrettyä pikkuputiikkia. Sen jälkeen loppui kiertelykärsivällisyys maailmanluokan myrskyn myötä, joka vippasi sateenvarjot nurin ja joka kasteli kaiken muun paitsi sen pienen pläntin naamasta jota se nurinpäin räpsähtänyt sateenvarjo just ja just peitti. (Oon huomannut, että illuusio kuivana pysyttelemisestä säilyy niin kauan kun naama ja varpaat on kuivat!)

tamp4

328 mun istumapaikan numero. Se oli tainnut olla viimeisiä jäljellä olevia vapaita paikkoja, koko teatteriesitys kun on ollut jo viimeistä näytöstä myöten aikalailla loppuunmyyty jo pitkään. Hautasin ajatuksen kultturelliksi ihmiseksi ryhtymisestä: Enhän mä nyt pysty lukkoonlyömään teatterielämyksiä puolta vuotta ennakkoon kun en tiedä vielä mitä haluaisin tehdä edes ylihuomenna..

tampere5

5 oli lopulta järjestysnumeroltaan se paikka, minne päädyttiin loppulauantaiksi illallistamaan. Note to self: Ei ikinä minnekään ilman pöytävarausta. Onneksi lopulta neljännen täyteenahdetuksi toteamamme paikan, Gastropub Tuulensuun baarimikko vinkkasi Deli 1909 & Wine Barista ”vähän viinimäisempänä mutta tosi tunnelmallisena ja rauhallisempana paikkana”, joka lopulta osoittautui ihan nappivalinnaksi rentoon illanviettoon. (Tosin poistuttuamme kohti juna-asemaa kahdeksan jälkeen sekin paikka oli täyteenammuttu.)

tamp2

1 jaettu tapaslautanen, 2 salviapastaa, 2 suklaabrownieta ja 3 lasia viiniä.

Ja lopuksi vielä 1 junamatka kotiin.


Saatat pitää myös näistä:

14 Responses to “viime lauantai numeroina”

  1. Avatar Laura sanoo:

    Näyttääpä ihanalta! Ja näin tamperelaisena toivon että paljastat tän salviapastapaikan, kiinnostaa <3

  2. Avatar Maija sanoo:

    Mukava Tampere-reissu sulla! Itse lähdin Ouluun, kun mulla on lomaviikko! 😊

  3. Avatar . sanoo:

    Missä tommosia korviksia on? 😍

    • ia ia sanoo:

      Nuo taitaa olla melkeinpä kaikki Maanantaimallin korviksia! Tosin en millään muista kaupan nimeä, mutta about kauppahallia vastapäätä vähän vielä kauppahallin ovelta katsottuna vasemmalle ja tien toisella puolen 😄

  4. Avatar Heli sanoo:

    Oon ite kans menos kattomaan tuon musikaalin! Tosin vasta toukokuussa. Mitä pidit? :)

  5. Avatar Emma sanoo:

    Mikä ihana lauantai sulla ollu <3

  6. Avatar lusene sanoo:

    Kuulostaa ihanalta (miinus myrsky :D)! Olisin itsekin halunnut nähdä Kellonsoittajan, mutta tietysti se lippu olisi pitänyt ostaa jo sata vuotta etukäteen.

    Omiin lauantaisuunnitelmiini kuului muutto, mutta sattuneesta syystä se siirtyi sunnuntaille :,) Onneksi sunnuntaina oli sitten jo kaunis ilma.

    • ia ia sanoo:

      Voi apua, toivottavasti sait muuton pakettiin päivän takapakista huolimatta! Ja onnea uuteen kotiin :)

  7. Avatar Salkko sanoo:

    Tampereen kauppahallin ranskalainen oli varmaan 4 vuodenaikaa? Se on mun Tampereen visiittien must, niiden bouillabaisse eli ranskalainen kalakeitto on uskomattoman hyvää! Myös parin vuoden takainen Cats teki niin ison vaikutuksen, että Kellonsoittajankin olisin halunnut nähdä. Oltiin tietysti liian myöhään liikkeellä lippujen suhteen… Turussa on tottunut liian hyvään, kun päästiin Amelieenkin parin päivän varoitusajalla.
    Mä niin näkisin maanantaimallit sun korvissa! Mä olen hamstrannut noita vanhempia malleja (kolmisydäminen Pakahdus ja piparireunainen Kaarella) jo useammassa värissä :-)

    • ia ia sanoo:

      Joo se oli juurikin 4 vuodenaikaa! Pitääpä poiketa lounaskaikaankin mikäli vielä Tampere-hoodeille satun. Itse nautin ehkä enemmän siitä Ameliesta, joten onneksi et missannut sitä! Haha joo, noi maanantaimallit on kyllä harvinaisen omantuntuiset korvikset, vaikka jostain syystä en ole yksiäkään vielä itselleni hankkinut :D

Kommentoi