torstai 25. kesäkuun 2020

hetkiä viime viikolta

Äh, nyt on ollut vähän kurjaa viime aikoina. Mun on hankala kirjoittaa, jos tuntuu, että ei ole mistä ammentaa tekstiin sitä loputonta läppää ja iloa. Mutta halusin kuitenkin piipahtaa muutamien kuulumisien kanssa blogin puolella

juhannus4

juhannus1

Juhannus siirtolapuutarhamökillä, jonne tavaraa roudattiin kuin 20 hengen viikon mittaisen kesäleirin ylläpitämiseen.

Kaksi yllättävän hyvin nukuttua yötä teltassa. Mä pelkäsin, että helle hiillostaa muovimajasta ulos jo auringonnousun aikaan, mutta unta riitti melkein puoleen päivään.

juhc2

Kaksi päivää rannalla, ja monta kourallista aurinkorasvaa. Onneksi en palanut, mutta kasvoihin on taas palannut auringonlaikut. Miksen voi saada mieluummin söpöjä pisamia?

Mölkkyä tien puolella, kun mökin piha oli liian muhkurainen. Jokaiselle ohipyöräilleelle keilat muodosti pienen pujotteluradan.

juhannus3

Vanhoilla kotikulmilla äänikirjan kanssa vietetty päivä. Töölönranta tuntuu kotoisimmalta paikalta koko Helsingissä. Olen lenkkeillyt sen ympäri ekojen Helsinki-vuosieni aikana niin monta kertaa, että muistan jokaisen mutkan ja jokaisen suoran, ja sen, missä kohti tulee aina kauhean kuuma. Pienen poukaman suojassa penkillä sai istua ihanan rauhassa, kun loputon ihmisten virta kiersi lahtea vasta parin pusikon päässä.

juhannus7

Sen saman Töölönrantahengailun jälkeen hengähdyshetki helteeltä Oodissa. Miten en ole aikaisemmin tajunnut kirjastossa hengailun mahtavuutta? Sen kun käy nappaamassa hyllystä kirjan ja valitsee kivan suojaisan penkin, kun ympärillä vallitsee avaran tilan raikas ilma ja kirjastohiljaisuus. Tänne pitää tulla toistekin.

juhc1

Sunnuntaina lähden Kajaaniin pariksi päiväksi, odotan sitä kovasti. Kesäkeittoa torivihanneksista, mansikoita, ympärillä vallitsevaa rauhaa.

juhannus6

Kuullaan taas ❤️


Saatat pitää myös näistä:

8 Responses to “hetkiä viime viikolta”

  1. Avatar M sanoo:

    Hei. Kyllähän me kaikki tiedetään, että elämä ei ole aina loputonta iloa ja yhtä hymyä. 🙂 Toki ymmärrän, että esim. blogi halutaan monesti pitää vain positiivisena ja kepeänä paikkana, mutta sopii sinne paljon muutakin. Minusta ainakin on hauskempaa lukea silloin tällöin vakavamielisiä ja tragikoomisiakin postauksia kuin jatkuvaa ylistystä siitä, kuinka kaikki on niin ihanaa, että pönttöön väännetty torttukin on sateenkaaren värinen.
    Tykkään sinun kirjoitustyylistä ja olen seurannut blogiasi lähes sen alkuajoista asti. Antaa tulla vain kaikki, mistä haluat kirjoittaa. 🙂

    Mukavaa kesää ja hyviä lomia! 😊

    Ps. Kannattaa kurkata joskus aforismikirja Elämä on sementtitrampoliini. Loistavaa luettavaa silloin, kun tuntuu, että kaikki ei nyt mene ihan putkeen. Sieltä on jäänyt mieleen mm…

    Aina joutuu astumaan paskaan, vain syvyys vaihtelee
    Ja
    Kuka oli ensimmäinen ihminen, joka katsoi kanaa ja ajatteli, syönpä ensimmäisen asian, joka tulee ulos tuon takapuolesta. 😅

    • ia ia sanoo:

      Sehän tässä ristiriitaista onkin kun samaan aikaan haluaisi kirjoittaa välillä niistä ikävistäkin fiiliksistä, mutta samalla haluaa pitää kiinni tietystä yksityisyydestä.. Se on välillä melkoista tasapainottelua, mutta en mä toivon mukaan ihan sinne sateenkaarikakkaosastollekaan ole mennyt 😄 Ihana kuulla että oot jaksanut lueskella mun juttuja näin pitkään! Ihanaa kesää 🌞 Ja kiitos kirjavinkistä, näytteen perusteella erittäin tutustumisen arvoinen 😂😂

  2. Avatar Olppa sanoo:

    Halusin vaan tulla sanomaan, että: tsemppiä, kaikki järjestyy! <3

  3. Avatar Mints sanoo:

    Wau, tuo vika kuva ja maisema!

  4. Avatar Annu sanoo:

    Elämä ei ole aina iloa ja läppää ja se on ok. Tuo viimeinen kuva on ihan huikea. Tulee mieleen jotkut vanhat von Wrightin maalaukset.

    • ia ia sanoo:

      Niinhän se on :) Kiitos! Sattui vahingossa ihan erityiskiva otos omastakin mielestä. Tuonne on kiva mennä mielikuvamatkalle sitten marraskuussa 😄

Kommentoi