lauantai 12. joulukuu 2020

3 asiaa sitten viime näkemän

Jaa että tällainen kausi käynnissä taas tällä kertaa. Mä oon tottunut jo siihen, että tässä 13 vuoden bloggailu-uran aikana kirjoituspuuskat tulee ja menee. Välillä tulee kirjoiteltua säännöllisesti, ja välillä saattaa humpsahtaa viikkojakin ilman, että edes avaan blogin tekstikenttää. Toisinaan tunnen siitä suurempiakin syyllisyyden tunteita, mutta nykyään osaan olla itselleni jo armollisempi. Nyt on ollut vähän hiljaisempi kausi, mutta ehkä se ei mitään.

Tuntuu, ettei mun elämässä nyt mitään sen kummempaa raportoimisen arvoista ole ollut. Mutta mulle kuuluu hyvää! Tässä kolme asiaa sitten viime näkemän:

tripla2

1. Olen käynyt salilla nyt 2 kuukautta, 3 kertaa viikossa. Olen niin kikseissä uudesta harrastuksestani! On ihan parasta huomata, kuinka jo kahdessa kuukaudessa keho on voimistunut ja jaksaa nostaa jo jopa tuplat siitä, mistä aloitin. Ja vitsit, että uuden oppiminen ja oman kehityksen seuraaminen on palkitsevaa, inspiroivaa ja innostavaa.

2. Luovuin sittenkin hieman siitä ultimate Grinch-asenteestani, ja koristelin kotiin ystävän kanssa mulle joulukuusen. Ja laitoin ikkunaan joulutähden, sekä purkitin kahdet valosarjat. Vielä tekisi mieli hankkia joku jouluntuoksuinen tuoksukynttilä… Joulukalenterihan mulla on, tottakai, Kinder-versio. Ostin sen marraskuun loppupäivien alennusmyynneistä, kun ensin olin jo miltei päättänyt olevani tänä vuonna aikuinen ja pärjätä ilman luukkujen avaamista. Öö, ei.

3. Kävin toisen ihmisen kameran edessä. Oli hauskaa vaihtelua yrittää olla kerrankin kameran edessä vakavana sen mun kesto-pepsodentin sijaan, ja oli myös mielenkiintoista nähdä kuvissa toisen ihmisen kädenjälki niin ruutujen valinnan kuin kuvanmuokkauksenkin suhteen. Välillä jotain muutakin kun niitä omia poseeraus- ja muokkausmaneereja.  (Kuvat Lauri Talja, IG @laurifromthenorth)

idtripla1

Niin. Ei kai sitten muuta uutta ja ihmeellistä. Suurimman osan ajasta mulla on se taito kirjoittaa bussin penkin alta löytämästäni purkasta pienoisnovelli, mutta nyt tuntuu ettei vieläkään irtoa tikusta (tai purkasta) asiaa. Mutta ihanaa joulun odotusta! Oon mä täällä hengissä, ja mulle kuuluu hyvää. Toivottavasti säkin oot, ja toivottavasti sulle kuuluu hyvää ❤️ Kuullaan taas!


keskiviikko 25. marraskuu 2020

kuvia viime ajoilta

jottai5

Tää oli yks lauantai, kun tein itelle sitruunarisottoa paahdetuilla pinjansiemenillä ja paistoin pannulla lohimedaljongin kylkeen. Ja join ruokajuomana oluen. Olipa kyllä paras ateria, minkä oon itte vain ittelleni kokkaillut!

jottai3

Tää oli perjantai 13. päivä, kun olin onnistunut välttämään kaikki epäonnet siihen pisteeseen saakka, kunnes keitin iltapäiväkahvit ja kuppia kantaessa hiha tarrasi keittiön laatikon kahvaan saaden kahvit läikkymään komeassa kaaressa lattialle.

qwmlr1

Nää oli mun viimeisimmat neilikkaostokset siivouspäivän kunniaksi. Pistin elämän risaiseksi ja ostin kahta eri väriä!

nope2

Tää oli yks vapaa aamupäivä, kun vaeltelin Kalliossa. Talot näytti kauniilta auringonpaisteessa! Oli vaan ihan pirun kylmä. Olin ostanut pari riisipiirakkaa ja kahvin ja etsin siinä itselle hyvää aamupalaspottia, kun kohmeiset sormet tuntui imevän kaiken lämmön mukin läpi kahvista itteensä, ja sitten kun löysin vihdoin sopivan penkin niin kuuma kahvi oli enää kädenlämpöinen muisto.

nope1

Tää oli yks ilta, kun päivitin bullet journalia! Mun bujoilutyyli on kyllä muuttunut tämän vuoden aikana melkoisesti. Viikkoaukeamat on jääneet pois kokonaan (teen niiden tilalta viikkonäkymiä jääkaapin oveen josta näkee helpommin viikon menot ja kaikki to do -asiat), ja bujo toimii kalenterin sijaan enemmänkin päiväkirjana. Ainoa pysyvä juttu siellä on joka kuukaudelle oma kuukausinäkymä ja sitten sen perässä aukeamallinen kuukauden muistoille, johon liimailen tulostamiani minikuvia puhelimen uumenista. Sitten käytän sivuja paljon ihan perinteisen fiilispäiväkirjan kirjoittamiseen, ja esimerkiksi salijuttuja on eksynyt bujoon nyt aika paljon.

outfit3

Tää oli yks työasu, joka tuntui kaikessa arkisuudessaan jotenkin erityisen kivalta. Tummanharmaa ja oranssi toimii näemmä ihan hauskasti yhdessä.

jottai2

Nää on yhdet kymmenistä banaanipannareista, jotka olen syönyt viime viikkojen aikana aamupalaksi. Siis en tiedä miksi nolottaa myöntää, mutta oon käynyt nyt 6 viikkoa salilla! Ja oon sairaan ylpeä itsestäni, enemmän mä ylpeä olen kuin noloilen. Koitan kuitenkin vähän tarkkailla, että ruokavaliossa olisi riittävästi proteiinia, ja tämä on kyllä siihen hyvä aamupalakombo.

qwmlr2

Siis anteeksi nyt kun mun keittiön pöydän äärestä on 90% näistä kuvista, mutta siinä mä taidan suurimman osan vapaa-ajastani viettää 😂 Tää oli se, kun ruokani kanssa halusin katsoa jotain, ja muistin yhden loistavimmista go-to -sarjoista, Kumman Kaa. Suomitelevision vastine Frendeille, toimii aina! Harmi kun sitä on tehty vaan 2 kautta.


tiistai 17. marraskuu 2020

it’s beginning to look a lot like nope

lallac1

Ainiin hemmetti, joku jouluki. Tähän asti oon ehtinyt fiilistellä sitä vain ihan ihan kevyesti: Oon juonut yhden mukillisen vaaleaa glögiä, syönyt ihan vähän juustoja, käynyt kääntymässä ympäri yhdessä joulukoristekaupassa ja nostanut ihan vähän katsetta ylöspäin keskustassa kävellessäni ja ihastellut jouluvaloja. (Ensin olen kuitenkin paheksunut, että oisko niitä nyt tarvinnut vielä lokakuun puolella ripustaa.)

castellovol24

Asioita, joita odotan joulussa:

  • Pari päivää pohjoisemmassa. Tää kaupan ala ei ole se herkuin, en muista millon viimeksi olisin saanut nauttia jostain koko joulun pyhien yli ulottuvista vapaista… Mutta jos nyt edes muutaman päivän saisi rauhoittua!
  • Niin, ja kotikotivisiitin myötä pari päivää ilmaista ruokaa. 24/7.
  • Se eka haarukallinen jouluaattona, johon on lastattu porkkana-, lanttu- ja perunalaatikkoa, rosollia, rosollinkastiketta, pala perunaa ja kastiketta. Se kaikki pitää saada taiteiltua siihen yhteen haarukalliseen, ja sen haarukallisen myötä suuhun leviää makujen sinfonia, jollaista ei ole 364:ään päivään saanut kokea.
  • Aurajuusto ja… No ketä mä huijaan, aurajuusto ihan vaan yksistään. Kyllä mä siihen näön vuoksi jotain rypälettä kylkeen tungen, mutta uppoaa se kiekko jääkaapista vaikka ihan yksistäänkin.
  • Täysin rajaton saanti suklaaseen, myöskin 24/7.

Hetkinen seis, neljä viidestä liittyi nyt ruokaan…

lallac2

Asioita, joita en odota joulussa:

  • Joululaulut. Missään muussa muodossa, kuin ehkä silloin aattona vienosti ruokailun taustalla soiden, ja pelkästään niitä rauhallisia. Kuitenkin maksimissaan n. 20 minuutin ajan. Harkitsen vastamelukuulokkeiden hankkimista ihan vain joulukuussa kaupoissa asiointia varten.
  • Fiilistelypaine. Iltaisin pitäis olla jouluvalojen tuikkeessa glögimuki tassussa viltin alla katsomassa joululeffoja, mutta mä en edes tiedä jaksanko laittaa jouluvalon jouluvaloa tänä vuonna kotiani koristamaan. Kunnon Grinch! Sorit siitä.
  • Lahjojen hommaaminen. Kun haluais muistaa rakkaimpia jollain pienellä ja tarpeellisella, mutta et keksi mitään ja löydät ittesi 31:tta vuotta peräkkäin miettimästä, että jos NYT alkaa huovuttamaan jotain pikkupalleroita, niin vieläkö ehtii askarrella niistä jouluksi jokaiselle jonkun kustomoidun avaimenperän?
  • Piparit. Ne on ihan turhia. Kyllähän niitä nyt kiva on koristella sen puolituntisen ajan aatonaattona, mutta sitten ne sokerimassaan hukutetut kovat keksit viruu keittiön pöydällä kelmun alla kolme viikkoa, kunnes ne kipataan roskiin.
  • Vadelmamarmeladikonvehdit. Konvehtirasian turhin juttu. (Voin tehdä vaihtarit jos joltakin jää ylimääräiseksi ananaskonvehteja!)

nope3

jottai1

Samaistujia, anyone?