Päivän hetki: Vapaa aamupäivä, jonka käytin keittiön lattialla (koska se on ainoita edes etäisesti viileitä spotteja kämpässä..) aamukahvin kanssa järjestellessäni korviksia väreittäin eteeni, kuunnellen samalla Yle Areenan hämyisiä Tiedeykkösen podcasteja.

Suurin osa korviksista on vain höpsöjä muutamien eurojen ketjuliikehankintoja, ja yllättävän moni on ollut ratkaisu ”no en tasan osta uutta mekkoa mutta hirvee asukriisi” -tilanteisiin, mutta monesta parista tuli mieleen suloisia pieniä muistoja.
Oikean yläkulman pinkki-siniset Jatulin korvikset ostin vajaa vuosi sitten Jyväskylästä ystävän luona vieraillessa, ja niistä on tullut korvikset jotka valitsen nykyään melkeinpä joka kerta kun ystävääni näen koska hän ehti piikitellä mulle puolen vuoden verran että ”no ootko vieläkään käyttänyt niitä korviksia mitkä ostit”. Ja mähän oon että ”kato kato kato kun mä käytän!”

Sateenkaaren värejä vilkuttavat kivikorvikset ostin parilla eurolla näitä ID:n Blog Awardseja varten. Muistan kiertäneeni Helsingin keskustan varmaan kolme kertaa ympäri vain valitakseni lopulta päälleni sen aikoinaan kympillä Kajaanin H&M:ltä ostetun paljettipaidan ja sille kaveriksi noi rihkamakorvikset.. Classy blogger lyfe.
Riippuvat multikolmiokorvikset on ostettu varmaan peruskouluaikoina, ja ne on mun turvakaapu yleensä juhlatilanteissa, joihin mulla on vähän ujostusolo mennä. Musta mekko ja värikkäät korvikset tuntuu yhtä aikaa omalta ja tarpeen vaatiessa seinään uppoalvalta kombolta :D
Hopeiset kuuttaret sain aikoinaan blogikampanjan yhteydessä, ja olen jotenkin tavattoman ylpeä että oon saanut tämän blogin kautta mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Kalevalankin kanssa. Pidin korviksia viimeksi veljeni valmistujaisissa kesäkuussa.
Hopeiset solmukorvikset ja Aarikan punahopeiset riippukorvikset löytyi lähikirpparilta nyt pari viikkoa sitten, kun oltiin kirppiskierroksella mamman kanssa. Mulla oli lompakko kotona kun en ajatellut löytäväni mitään, ja tuli ihan lapsuus mieleen kun pyysin mammalta paria kolikkoa jotta sain ostettua nuo. ”Mutku äiti kato miten kivat eikä oo ku neljä euroo yhteensä ni onks sul kolikoita!” – Juulia, 28.

Keltaiset kankaiset sydämet toi paras ystäväni tuliaisina vaihtovuodeltaan Afrikasta.
Pilvistä (thank god) sunnuntaita!