Se olis sitten muuto(ste)n tuulia näin kevään kunniaksi! Mä oon muuttamassa poikaystäväni kanssa hieman isompaan (sekä saunalliseen, se oli toisen tärkein kriteeri :D) asuntoon, mikä tarkoittaa sitä, että olen haikein mielin jättämässä taakseni kotini Helsingin Kalliossa. Koska kämppäkuvat kiinnostaa aina, niin räpsin vielä muutaman otoksen ekasta Helsingin kodistani talteen itsellenikin ja ajattelin lätkäistä ne blogiin ennen kuin mulla on ympärillä ihan uudet seinät.

Niin, ja on mulla pieni taka-ajatus: Lupasin vuokranantajan puolesta huikkailla asunnosta täällä, sillä uusi asunto vapautuu meille jo 1.5. ja mun irtisanomisaika tässä asunnossa on 31.5. saakka. Olisi siis mahtavaa, jos tänne löytyisi asukas, joka olisi valmis muuttamaan jo kuun puolesta välistä ja puokittamaan mun kanssa toukokuun vuokran. Joten tässä olis aika mieletön mahdollisuus scorata ittelle asunto, jollaiset menee Oikoteillä sun muilla aivan tunneissa. (Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän etten juksaa!)

42 m2, 2 huonetta, keittokomero, kylppäri sekä suuri lasitettu parveke. Sijaintina Alppiharju, vieressä maailman upein lähäri eli just rempattu Vallilan S-market (ja Kallioon on ripoteltu muutenkin kaikki kivat kahvilat ja ruokapaikat joita ihminen nyt voikaan tarvita), ja alle 100 metrin päässä on sporapysäkki, josta keskustaan hurauttaa reilussa 10 minuutissa. Asunto on kahdeksannessa kerroksessa eli kadun mölinät ei kantaudu ylös asti, ja keskeisestä sijainnista huolimatta täällä on ollut tosi rauhallista asua.

Tänne on tehty vuonna 2015 remontti, minkä myötä esimerkiksi tuota keittokomeroa kaappien vaihdon lisäksi myös hieman avarrettiin. Täältä löytyy myös astianpesukone!

Asunnon neliöt on käytetty tosi fiksusti: Kylppäri on pieni mutta riittävä, ja vastaavasti makuuhuone on yllättävän suuri: Mulla on mahtunut sinne helposti 160 cm leveän sängyn lisäksi kaksi isoa lipastoa ja meikkipöytä.

Kiinnostuitko? Tiedätkö jonkun joka voisi kiinnostua? Tässä vielä tarkemmat speksit:

Vuokra on 905 e johon sisältyy sekä vesi että netti, eli asunto on sijaintiinsa ja kokoonsa nähden tosi edullinen. Pari ensimmäistä kuukautta vuokra on vieläkin alhaisempi (770 e kuussa), sillä asuintaloon aletaan rakentaa ullakkokerrosta, minkä vuoksi rakennusta ympäröi rakennustelineet. Mihinkään muovihuppuun tämä ei kuitenkaan mene, ja haittana on ainoastaan muutama telineen puomi jotka näkyy parvekkeelta. Kovaäänisimmät purkutyöt on ohi parissa kuukaudessa, eikä niitä muutenkaan tehdä kuin arkisin työaikojen puitteissa ja satunnaiset lauantaityöt ovat 9-16. Meluhaitan vuoksi siis alennettu vuokra vähintään sen 2 kk jonka jälkeen tilannetta katsotaan harkinnanvaraisesti uudestaan.

Jos siis uusi koti olisi ajankohtainen ja pystyisit muuttamaan jo 14.5. paikkeilla, niin laita mulle sähköpostia juuliavaltanen@gmail.com ! Välitän sitten yhteystiedot eteenpäin vuokranantajalle.

Eniten ikävä mulle jää tätä näkymää: Kahdeksannesta kerroksesta avautuva jättimäinen pala taivasta, johon piirtyy Linnanmäen laitteet joissa loistaa valot pitkälle syksyyn <3 Voi piru. Voidaanko tehdä uuden asukkaan kans sellanen diili että mä tuun tasaisin väliajoin nauttimaan tänne parvekekahveja :D

Lupailin jossain vaiheessa kuvia j-sanalla kuorrutetusta kodistani heti kunhan se on sosiaalisesti hyväksyttävää, joten kun enää ei ole 10.11. vaan 10.12. niin se aika vois olla vihdoinkin käsillä! Mun kotona ei ole oikeastaan koskaan sen kummemmin ollut joulukoristeita. Muutama hassu pallo ripoteltu sinne tänne ja maksimissaan jotkut valot parvekkeelle kieputettuna eikä joulukuustakaan ole koskaan tässä taloudessa ollut, mutta tänä jouluna otin kaikkien menneiden vuosien jouluttomuuden sitten takaisin. Koska kyllähän se piristää ihan hitosti viettää aikaa kodissa, jossa ympärillä tuikkii värivaloja, kun suurimman osan talvesta sun päälle tuikkii harmaata räntää.

Koitin olla tuhlaamatta liikaa rahaa juttuihin, jotka on esillä kotona kuitenkin vain muutaman hassun viikon (tai no okei, kuukauden) vuodesta, joten aika pitkälle päästiin vaan heittelemällä viime vuotisia valosarjoja vähän uusille kulmille, mutta muutaman joulujuttuhankinnan mä kuitenkin tein. Esimerkiksi viime vuoden joulutähti oli ottanut säilytyksessä niin paljon osumaa että hankin uuden, samettisen punaisen Clas Ohlsonilta olkkarin ikkunaa piristämään.

Viritin seinäryijyyn pikkuisen patterivalosarjan joka hengaili viime vuonna keittiön kellon päällä. Patterikotelo on teipattuna ryijyn alla maalarinteipillä seinään :D

Clasulta löytyi myös söpö kynttelikkö, jonka saa taiteltua neliöksi kasaan tai sitten levitettyä pitkäksi. Multifunktionaalisuus best. (Myöskin väkisin väännetyt pitkät sanat best.)

Tänä vuonna taloudesta löytyy tosiaan vihdoinkin myös joulukuusi! Citymarket, plussakorttialen jälkeen 15 e. Koristeita meinas jäädä vähän yli, joten heitin yhden ylimääräisen tähden kaktukselle.

Bongaa kuvaaja :D

Ja jep, makuuhuoneessakin on pikkuinen joulukuusi.. Sekin löytyi Clasulta vaivaisella kympillä. Ikkunaan heittelin verhonipsujen varaan taas jonkin vanhan valosarjan joka on tähänastiset joulunsa viettänyt purkkiin sullottuna. Free the nipp- eiku valosarja!

Ja sitten vielä sokerina pohjalla mun Demogorgon-keittiö :D Viime vuonna nuo valot oli ahdettuna lasipurkkiin, tänä vuonna ne teipattiin kulkemaan ympäri mun pienen keittiön kaapistoja sekä ikkunaa.

Tässä nyt on vaan se huono puoli, että mitäs sitten, kun noi pitäis ottaa pois? Mullahan tulee olemaan maailman alastomin koti! Nooh, eiks näillä voida luistella huoletta ainakin siihen helmikuun alkuun asti.. Sitten pakkaan kaiken nätisti laatikkoon, johon kirjoitan että ”j-sana”. (Ja saan varmaan ullakkovorot kiinnostumaan liiallisella kryptisyydellä.) Hei 11 päivää pienen joululoman alkuun!

Joku kerkesikin jo kaipaamaan blogiin päivitystä mun kasvilasten kuulumisista. No, surukseni täytyy ilmoittaa, että lähes kaikki koskaan tänne rapotoimani kasvit on menehtyneet. Rip. Syksyllä hankkiuduin eroon peikonlehdestä joka oli alkanut osoittaa mieltään makaamalla pitkin pituuttaan pöydällä vaikka kuinka koitin oksia köyttää kohoamaan mieluummin uljaasti kohti kattoa, mutta suurin joukkoturma tapahtui vuodenvaihteessa, jolloin menetin rahapuut, kultaköynnöksen, kilpipiilean ja silkkimaijan. Virallinen kuolinsyy lienee hukuttaminen kun taisin koittaa antaa niille pimeinä talvikuukausina rakkautta vähän liiankin rajusti, ja talven joukkotuhosta on oikeastaan jäljellä enää vain kaksi palmuvehkaa ja joskus alkukeväästä hankittu nukkumaija. Niin, ja kaikki mun kaktukset. Ja niistä kaktuksista puheen ollen..

Mä oon alkanut epäillä, että mun kaktukset on jotain pahuuden ruumiillistumia jotka imee kuolonsyöjien lailla kaiken elinvoiman ympärilläänolevista kasveista. Nimittäin kaikki niiden ympärillä joko kuolee tai junnaa vaan paikoillaan, mutta itse kaktukset. Nehän jumalauta kasvaa?!

Alunperin varsin minikokoinen kaktus on alkanut hipoa kupolinsa kattoa jo hyvän aikaa sitten. Yksi varsi on lassoamassa koko kupua hyvän matkaa haltuunsa, toinen varsi on tulossa hyvän matkaa perässä.

Sohvapöydällä majaileva kaktus on alkanut myös kasvattaa jotain ihan ihme lakkia?

Mutta voiton vie ehdottomasti tämä. Siis ostettaessa kaktus on näyttänyt tältä, eikä tuota keskellä uhmakkaana kuikkivaa puikulaa ollut olemassakaan. Ei siis ollenkaan. Yksi aamu huomasin kun ison pallomaisen kaktusulokkeen tyveen oli alkanut kasvaa pieni uusi ulokkeenalku, ja siitä eteenpäin se on päivä päivältä nostanut korkeutta ja alkanut jopa kasvattaa itte uusia ulokkeita. Samalla kun se on lyyhistänyt alleen hyvin pitkälti koko alkuperäisen kaktuksen. The evil force is strong in this one.

Oikeesti, mä pelkään että yks aamu mä herään siihen että näen kuinka makkarin ovesta vaan kurkkaa tommonen kaktuspuikula.. Hyi hitto mitkä kylmät väreet. Nään varmaan kaktuspainajaisia.