Keskiviikkomoi! Bongasin tämän kivan ystäväkirjaidean Janitan blogista, ja sormet syyhysi päästä kirjottelemaan tämä täyteen itsekin. Kuvituskuvina otoksia, jotka nappasin tänään aamukävelyllä. Mulla on tänään vapaapäivä, kohta treffaan poikaystävän keskustassa ja käydään hakemassa lounasta iltapäiväaurinkoon!

P E R U S J U T U T

Siviilisääty: Avoliitossa.

Asumismuoto: Tämä on tämmöinen kerrostalokaksio, 57 neliötä, sauna ja lasitettu parveke. Vaikka sijainnissa jouduttiin tinkimään niin koko kompensoi. JA SAUNA, käydään valehtelematta vähintään varmaan kaksi kertaa viikossa saunassa!

Ammatti/työpaikka: Koulutukseltani olen liiketalouden tradenomi, työskentelen esimiehenä vaatebrändillä.

Kiinalainen horoskooppi: Mä oon käärme! Kaikkivoipa Internet kertoi, että käärmeet on syvällisiä (no en nyt mitenkään alleviivaavan syvälliseksi itseäni kuvailisi…), raha-asioissa kuulema onnekkaita mutta saitoja (vai onks mulla raha-asiat ihan hyvin siksi KOSKA olen saita?) ja muita kohtaan valtavan myötätuntoisia (no ainakin haluaisin että minusta ajatellaan näin).  Toisaalta käärmeet ovat itsekkäitä ja turhamaisia (hmmm…), heidän on vaikea tukeutua muiden apuun sillä he haluavat hoitaa hommat itse ja vihaavat epäonnistumista (TOTTA).

Harrastukset: Blogin kirjoittaminen ja valokuvaaminen, bullet journal, pianon soittaminen sekä tällä hetkellä lenkkeily ja terveellinen kokkailu.

S Y V Ä L L I S T Ä

Periaatteet: Kohtele muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Uskon myös karmaan. Ja siihen, että kaikella on tarkoitus.

Maailmankatsomukseni: Mä nyt käsittelen tätä mun suhteena uskontoon 😄 Kristityksi minut on kasvatettu, joskin aika löyhästi: Kävin pyhäkoulussa, josta muistan ainoastaan tähtitarrat, joita saatiin joka käyntikerran jälkeen joita sitten sai liimailla seimen kuvan yläpuolelle, sekä luin iltaisin iltarukouksen, joka oli mulle kanava toivoa parempaa pientä mieltä vaivanneisiin asioihin. Sittemmin olen eronnut kirkosta, koska a. en halunnut maksaa kirkollisveroa ja b. mua ahdististi (konservatiivisten) kristittyjen ahdasmielisyys homoseksuaaleja kohtaan niin paljon.

Vihaan: Saako tähän heittää jotain ei-syvällistä? Vihaan sitä, kun vesi valuu käsivartta pitkin tiskatessa kun kurotat astiakaappiin. Vihaan myös pölyjen pyyhkimistä. Sitä, kun huomaat että maito on loppu sen jälkeen, kun oot keittänyt kupillisen kahvia. Inkivääriä ja wasabia sushin kanssa, sushilisukkeeksi riittää soija. Sitä, kun kekseissä suklaanmurut osoittautuukin rusinoiksi. Märkiä sukkia.

Halveksin: Aika vahva sana, mutta ihmisiä, jotka kokevat olevansa etuoikeutettuja esimerkiksi varallisuutensa (tai ihonvärin, you name it) perusteella. Me kaikki synnytään tänne ihmisinä ja kuollaan täällä ihmisinä. Sä et ole sen arvokkaampi olento vaikka pankkitilillä olisi seitsemännumeroinen summa.

Pyrin: Olemaan ylianalysoimatta ja stressamatta liikaa. Mulla on taipuvuutta ylisuorittamiseen: Asetan itselleni lähes päivittäin tavoitteita (esimerkiksi päivitä blogi, käy lenkillä, tee ruokaa, siivoa koti), ja jos ne jäävät saavuttamatta, poden siitä huonoa omatuntoa. Osaan toki myös laiskotella ja olla tekemättä mitään, mutta siitäkin koen hyvin usein jonkinasteista syyllisyyttä, vaikka mitään syytä ei olisi. Haluaisin oppia olemaan armollisempi itselleni.

Rakastan: Läheisiäni, kotona oloa, Geisha- ja Fazerina-suklaata, aamukahvia, nukahtaa ajatellen että huomenna on vapaapäivä, kookos-sitruunasmoothieta.

Haaveilen eniten: Onnellisesta, tasapainoisesta elämästä. Matkustelua, ja jossain vaiheessa oma koti ja pari lasta.

Tarvitsen: Vähintään neljä herätystä aamulla ennen kuin nousen, rannekelloani (päivä on pilalla ja aivan alaston olo jos se unohtuu), villasukkia jalkaan kotona vuodenajasta riippumatta, joka-aamuisen kahvin (okei, mieluummin jätän sen rannekellon himaan kuin aamukahvin juomatta).

Pelkään: Läheisten menettämistä, hämähäkkejä, isoja asioita (esim. planeettojen kokovertailuvideot tai isot valaat, tai iso laiva joka lipuu yhtäkkiä näkökenttään niin perkeleellisen isona).

Murehdin: Ehkä liikaa turhia asioita aina välillä. Pitäis vaan antaa olla ja luottaa siihen että riittää, että asiat on hyvin, ei asioiden tarvitse olla täydellisesti.

Kerään: Muistoja bujon väliin (teatterilippuja, flyereita jne), kivoja postikortteja. Jossain vaiheessa tuli keräiltyä kivoja astioita kirppareilta, mutta kaapit ei anna enää periksi.

S U O S I K K I

Värini: Keltainen.

Vuodenaika: Syksy.

Eläin: Meillä ei ole koskaan ollut lemmikkieläimiä, mutta oon mä enemmän koira- kuin kissaihmisiä. Fretit on söpöjä!

Kirja: Ei mulla ole lempikirjaa. Pitäis alkaa lukea enemmän.

Elokuva: Amélie.

Musiikkilaji: 70-luvun rock ja funk, 90- ja 00-lukujen rap ja R&B.

Numero: 9 ja 21.

Asia minussa: Hymy.

Ruoka: Itsetehty mozzarellapizza, uunilohi, Harun sushibuffa.

Juoma: Coca Cola Zero.

Lomakohde: En ole matkustellut ihan hirveästi. Viime vuoden all inclusive -loma Kreikassa oli maailman ihanin.

Tuoksu: Rakkaan ihmisen tuoksu. Tai tuore kahvi. Ja sit oikeastaan kans &Other Storiesin Perle de Coco -tuotteet.

Säätila: Salaa rakastan pimeitä sadeiltoja.

K Y S Y M Y K S I Ä

Onko sinulla valkolakkia? Juu! Kävin musiikkipainotteisen lukion jatkumona peruskoulun musiikkilinjalle, joskaan musiikista ei lukiovuosilta jäänyt käteen oikein mitään pakollisia bändikurssia kummempia. (Eikun jäi!! Osaan soittaa J. Karjalaisen Kolme Cobwoyta akustisella kitaralla!) Kirjoitin viisi E:tä (englanti, ruotsi, lyhyt saksa, psykologia ja pitkä matematiikka) ja yhden L:n (äidinkieli).

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistyksesi? Mulla ei ole korvisten lisäksi muita lävistyksiä, eikä ainoatakaan tatuointia.

Mitä tilaat baarissa? Bissen. Teinivuosina vakkarini oli valkovenäläinen.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Minulla on pari erittäin hyvää ystävää.

Mitä muuttaisit itsessäsi? Haluaisin olla aamuihminen, sekä hallita arjen priorisoinnin paremmin niin, ettei mulla olis aina kamala kiire. Kun pitäis lähteä jonnekin, niin aloitan aamun ennemmin esimerkiksi järjestelemällä viimeisen 10 vuoden veroilmoitukset, kuin vaikkapa laittamalla itteni valmiiksi. Jos vaikka ensin laittais ittensä valmiiksi ja kattois jääkö aikaa muulle…

K E R R O   J O T A I N   S I I T Ä   K U N …

Olit kymmenen vuotta nuorempi kuin nyt: Lue edellinen postaus! :)

Viimeksi koit romanttisen hetken: Poikaystävä haki mulle iltavuoronsa päätteeksi jäätelötonkan jota mulla teki ihan kauheasti mieli, vaikka lähikaupat oli jo menneet kiinni ja aukiolevaan kauppaan oli jonkin verran matkaa. Itse istuin himassa sohvalla koko illan. Arjen pienet jutut best!

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla: Mikähän lie hepulikohtaus tuo olisi ollut joku ilta taaksepäin.

Viimeksi luit jotain syvällistä: Luin facebookiin tuttujen linkittämiä artikkeleita BLM-liikkeeseen liittyen.

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi: Sanotaan Mad World, sitä soittelin ja lauloin viimeisimmäksi pianolla.

Kivaa keskiviikkoa!

Tämän piti olla ensin vain katsaus siihen, että mitä mulla oli päällä tähän aikaan vuosina 2010-2019 (koska en ole saanut kuvattua mitään uutta kuvamatskua tänne viime päivinä), mutta tästä paisuikin aivan hillitön 10 vuoden läpileikkaus mun kesäkuun kynnyksiin aina vuodesta 2010 lähtien. Ei kait siinä, kiva jos jaksat lukea!

Toukokuu 2010

Mitä elämässä? Ensimmäinen vuosi ammattikorkeakoulussa tradenomiopintojen parissa alkoi olla just purkissa. Hauska fakta: Hain alun perin lukion jälkeen yliopistoon opettajankoulutukseen, ja ”koska nyt muuallekin pitää hakea”, niin laitoin paperit sisään myös amk:hon. Kuinka ollakaan, yliopistoon pääsy jäi puolikkaan pisteen päähän ja mut hyväksyttiin ammattikorkeaan hyvien yo-papereiden avittamana, vaikken pääsykokeeseen niin panostanutkaan. En koskaan hakenut opettajaksi uudestaan, ja välillä huvitan itseäni ajatuksella, että mitä jos mä olisinkin nyt luokanope? Millainenhan mä olisin, olisinkohan samanlainen kuin olen nyt esimiehenä..?

Mitä päällä? Se oli sitä jättimäisten rusettien valtakautta se! Sekä yhdistelmän shortsit+sukkahousut, en tainnut onneksi olla ainoa… Alla oli mummon vanhasta pyörästä kunnostettu mintunvihreä pyörä, harmi että se lahosi rungosta.

Toukokuu 2011

Mitä elämässä? Vanhoja postauksia selaillessa puhuin varmaan joka ikisessä töistä. Hamstrasin jokaisen mulle liikenevän työvuoron ja paukutin kassaa perjantai-illat ja viikonloput. Näin jälkikäteen ajateltuna vähän vähempikin olisi ehkä riittänyt… Mutta siitä olen ylpeä, ettei mulla ole nyt maksettavana opintolainaa takaisin.

Mitä päällä? Muistaakseni tää Antti Asplundin ristien hypepiikki oli ohitettu jo pari vuotta aikaisemmin, mutta käytin sitä sinnikkäästi silloin tällöin edelleen! Ja jaksoin kulkea arkena korollisissa pikkunilkkureissa, hah.

Toukokuu 2012

Mitä elämässä? Sama homma jatkui, koulua ja töitä. Muistan, että tässä vaiheessa oli pitänyt tehdä koulussa valinta että suuntaako markkinoinnin ja mainonnan opintoihin, vai kirjanpitoon ja taloushallintoon. Koulusta saamani kaveriporukka valitsi kaikki sen jälkimmäisen ja mä valitsin ensimmäisen, ja sen jälkeen tuntui, että jäin koulussa aika yksinäiseksi. Lukioaikojen kaverit olivat tässä kohtaa muuttaneet myös paikkakunnalta pois, joten koin olevani aika yksinäinen.

Mitä päällä? Knallit oli se juttu! Mulla oli noita valehtelematta varmaan seitsemässä eri värissä, ja käytin niitä aktiivisesti. Yksi sana: Miksi…

Toukokuu 2013

Mitä elämässä? Blogin perusteella tuona keväänä oli Indiedaysin ”3-vuotisjuhlat”, eli oltiin isolla bloggaajaporukalla kesäisessä Helsingissä piknikillä. Tuohon aikaan kävin melkeinpä joka vuosi Indiedaysin järjestämissä kemuissa ja blog awardseissa, matkustin niihin junalla Kajaanista yksikseni ja jännitin niistä jokaista aivan julmetusti. Mulla oli aina vähän ulkopuolinen olo, mutta onneksi hengailukamuja oli aina välillä esimerkiksi 365-Ida ja AYFF-Nadja.

Mitä päällä? Jaa, ei oltu päästy vielä niistä knalleista kovin pitkälle! Tässä vaiheessa hommaan oli värikoordinoitu mukaan H&M:n kympin ballerinat, joita oli varmaan yhtä monessa värissä kuin niitä knallejakin. Käsi ylös kenen muun luottokengät oli ne hemmetin rusettiballerinat 😂

Toukokuu 2014

Mitä elämässä? Valmistuin ammattikorkeasta tradenomiksi, ja lähdettiin ystävän kanssa kuukaudeksi Yhdysvaltoihin. Se oli ensimmäinen reissuni Euroopan ulkopuolella (ja on sitä itseasiassa edelleen). Meidän piti tehdä perinteinen roadtrip mun ystävän jenkeissä asuvan vaihtarikaverin kanssa jonka autolla oli tarkoitus ajella maan poikki, mutta lopulta vaihtarikaveri tekikin meille oharit. Päädyttiin viettämään aikamme New Yorkissa ja Bostonissa, yhteensä kolmessa eri airBNB-kämpässä. Se reissu oli mulle ihan super iso kokemus.

Mitä päällä? Näköjään taas shortsit sukkisten kanssa… Hiuskukat oli se juttu, ja niitäkin piti tietysti hankkia aivan älytön lajitelma. Hassua miten kausittain nää jutut menee, muistan miten H&M:n koruosasto oli täynnä niitä kahden kukkapinnin pakkauksia, nyt niitä ei varmaan saa oikeasti mistään. 😄

Toukokuu 2015

Mitä elämässä? Puuhailin muuttoa silloisen poikaystävän perässä Helsinkiin, ja kävin kevään aikana muutamissa asuntonäytöissä niin, että junalla aamulla 6 tuntia Helsinkiin, asuntonäyttö tai pari, ja sitten illalla junalla taas se 6 tuntia takaisin ja seuraavaksi päiväksi töihin. Kesällä koitti muutto uudelle paikkakunnalle, pois siitä kaupungista johon olin syntynyt ja jossa olin kasvanut. Olin saanut kavereita töiden myötä, ja pelotti ihan julmetusti jättää kaikki taakse. Mitä jos uudesta kaupungista en saisikaan yhtään ystävää? Mulla lohdutti ajatus siitä, että pääsen aina Kajaaniin takaisin, jos siltä alkaa tuntumaan. Muistan vieläkin muuttopäivän, kun muuttoapuna ollut äiti lähti junalla takaisin kotiin ja jäätiin Helsinkiin. Itkuhan siinä tirahti.

Mitä päällä? Ei paljon muistikuvia, mutta tästä asusta muistan sen että stressasin ihan hulluna että nyt pitää saada kiva asu että saa kivat asukuvat. Kaikki oli taas niin perkeleen värikoordinoitua liilaa pikkulaukkua myöten.

Toukokuu 2016

Mitä elämässä? Ensimmäinen kesä Helsingissä. Olin kotiutunut hyvin, ja uudelta työpaikalta löytyi uusia kavereita, joista kahdesta tuli tulevien vuosien varrella mun rakkaimmat ystävät. Heidän kauttaan muodostui ystäväpiiri, joka on tänä päivänä mun vankkumaton turvaverkko. Eli ei, en palannut Kajaaniin 😅

Mitä päällä? Hei toi hamehan on superkiva! Pitääpä taas silittää se ja ottaa käyttöön.

Toukokuu 2017

Mitä elämässä? Koko vuosi 2017 oli elämäni rankin vuosi. Kamppailin itseni kanssa ja loppuvuodesta päättyi koko nuoruuteni mittainen parisuhde.

Mitä päällä? Itseni kanssa kamppailu heijastui ulkonäöllisesti eniten mun hiuksiin: Blondasin tukan ja värjäsin sen pastellikoralliksi pinkillä tyvellä. Noi oli kyllä upeet vaikka itse sanonkin! Siitä lähti vuoden mittainen kokeilu hattaranvärisestä tukasta aina tummanviolettiin.

Toukokuu 2018

Mitä elämässä? Olotila oli alkanut jo onneksi helpottaa ja elämä alkoi taas tasaantua. Toukokuussa vietettiin ystävien kanssa euroviisubingoiltaa, käytiin pakohuonepelissä ja pidettiin mindfullness-afterworkit.

Mitä päällä? Oho, no päässä on ainakin aika tunkkaisenliila tukka! Nämä tais olla vikoja hetkiä kun jaksoin taistella jatkuvan suoravärikierteen kanssa, ennen kuin palasin kaikista omimmalta tuntuvaan punaiseen.

Toukokuu 2019

Mitä elämässä? Puuhattiin uuden kumppanin kanssa muuttoa uuteen yhteiseen kotiin, ja koko kevät tuntui menevän loputtomassa muuttolaatikoiden labyrintissa sekä toisaalta uudesta yhteisestä arjesta nauttiessa. Mutta vappuna koitti muutto ja toukokuusta jäi mieleen myös Suomen MM-lätkäkultavoitto!

Mitä päällä? Oliko tää jotenkin harvinaisen kylmä alkukesä vai miks mulla on karvavuorinilkkurit vielä toukokuussa?! Muistan, että pukeutuminen oli uuden kodin laittamisen ja uusien kotikulmien tutkimisen kanssa prio Ö.

Toukokuu 2020

Mitä elämässä? Koronan myötä oon ollut ekaa kertaa elämässäni tilanteessa, kun töitä ei ole ollut paiskittavana viittä päivää viikossa, kahdeksaa tuntia päivässä. Olen nauttinut vapautuneesta ajasta valtavasti. Olen siivoillut kaappeja, innostunut ruuanlaitosta ja lenkkeilystä, ja ollut toisaalta onnellinen siitä, että rotan lailla Kajaanissa raatamien työvuosien jäljiltä säästötilillä oli puskurirahasto, minkä ansiosta tippuneet tulot eivät saattaneet mua ahdinkoon.

Mitä päällä? On sitä rahankäyttöä kuitenkin sen verran joutunut miettimään, että uusien vaatteiden hankkiminen on jäänyt minimiin. Nyt kun säätkin on lämmenneet, niin ajattelin kaivella uusin silmin koko vaatevarastoni läpi ja keksiä sieltä kesäksi kivaa päällepantavaa!

Mulla alkoi kesäloma! Tai siis yksi kesälomaviikko, kolme muuta on sitten jossain tulevaisuudessa. Toivottavasti ajankohdassa, jolloin ekana kesälomapäivänä sua ei tervehdi partsilta lumisade… Mutta alkaneen lomapätkän kunniaksi olen kerennyt puuhailla kuitenkin kaikkea kivaa, kuten:

Eka ulkojätski. Mä olin päättänyt, että kesälomaan kuuluu ulkojätski, vaikka se pitäisi nauttia hyhmäisessä tuulessa pahaenteisten pilvien alla. Ja juuri niinhän se nautittiinkin, mutta tulipahan nautittua! Minttusuklaa on ikilemppari. Ja sen suklaan kuuluu olla nimenomaan tuommoisina hippuina, eikä minään kastikkeena.

Tyttöjen leffailta. Ensin poppailtiin kattilallinen poppareita ja sitten etsittiin varmaan tunnin verran leffaa katsottavaksi. Lopulta päädyttiin katsomaan uusimmat Tempparit ruutuplussasta… No mutta, aamuyöllä telkkarista tuli vielä Titanic, joten katsottiin sitten sitä! (Samalla, kun yksi oli koukuttuneena palapeliin 😄)

Sisustusjuttuja. Makkarin ja eteisen välinen seinäpätkä on ammottanut häiritsevästi tyhjyyttään, ja vihdoin päätin tehdä asialle jotain. Koska samassa huoneessa (tämähän on tämä perinteinen kaksion ruokailutila-olohuonehybridi) on seinillä jo tauluja ja makramee, niin halusin tälle seinäpätkälle jotain muuta. H&M Homesta löytyneet bambupeilit passasi tyhjään koloon just hyvin! Kävin vielä kattelemassa jotain kivaa roikkuvaa amppelijutskaa parvekkeelle, joka tosin varmaan täytyy täyttää jollain tekoheinällä, kun en usko saavani pidettyä hengissä paahteisella parvekkeella yhtään mitään muovia elollisempaa.

Terveellisempien ruokien kokeileminen. Teki mieli mozzarellapizzaa, niin kokeilin sen sijasta ympätä saman makumaailman kesäkurpitsakiekkojen päälle. Leikkasin kesäkurpitsan n. sormenpaksuisiksi kiekoiksi, sivelin molemmat puolet oliiviöljyllä (johon oli sekoitettu suolaa ja pippuria), sitten laitoin pienen lusikallisen Muttin pizzakastiketta päälle, vähän tuoretta basilikaa sekä lopuksi mozzarellaraastetta. Näistä tuli yllättävän hyviä, teen taatusti pizzanhimoon toistekin!

Loppuviikon agendassa olisi ainakin saada koottua lipasto jonka vihdoin ostin. Saas nähdä minkälainen hermojenmenetysepisodi siitä tulee…

Kivaa tiistaita!