Se ois kesäloma! En suostu laskemaan kesälomasaldoon yhtä viikkoa toukokuussa, jolloin väkipakolla nautin ekan ylikalliin jätskikiskajäätelön tihkusateessa, vaan se on virallisesti nyt. Tästä hetkestä kaksi viikkoa eteenpäin, woop woop!

Odotukset: Ekan päivän vietän biitsillä ja saan helteessä loikoilusta orastavat rusketusraidat!

Todellisuus: Eka päivä meni synttärijuhlissa naapurikunnassa, 15 lämpöasteessa vesisateessa ja olkapäitäni ei pussannut aurinko vaan hyttyset. Jos levitän päälle kimaltavaa kookoksentuoksuista vartalovoidetta niin laskettaisko se sitten?

Odotukset: Eka lomamaanantai! Muut lähtee töihin kasin pintaan, mä suuntaan samaan aikaan viereiselle nurmipläntille viltin kanssa ja pakkaan mukaan pari tuoretta croisanttia aamupalaksi.

Todellisuus: Poikaystävä lähtee töihin, mä käännän kylkeä seuraavaksi neljäksi tunniksi jonka jälkeen herään sateen ropinaan. En jaksa lähteä sateessa kauppaan, vaan paahdan viimeiset paahtoleivän känkyt ja teen kahvin kaveriksi peanut butter & jelly -paahtiksia hillosta, jonka parasta ennen -päivä oli pari kuukautta sitten.

Odotukset: Otan vapaa-ajasta kaiken irti. Luen kirjoja, katson dokumentteja, aloitan vaikka jonkin uuden sarjan.

Todellisuus: Päädyn katsomaan kolmatta kertaa alusta asti New Girliä.

Odotukset: Otan työn alle jonkun ihanan kesäprojektin, kuten taulun maalaamisen tai dreijauskurssin!

Todellisuus: Saan aikaiseksi kaivaa esille viime viikolla apteekista ostamani sitruunahappopussit ja pyöritän kalkkisaostumista puhtaaksi pyykinpesukoneen, tiskikoneen sekä kahvinkeittimen. Niin, ja siivoan myös siinä samassa happohuuruissa puuhatessa kylppärin lattialle helähtäneen puuterin.

Odotukset: Teen sitten kaikkia ihania kesäruokia uusista perunoista, tuoreista torilta ostetuista vihanneksista.. Ehkä testaan jotain uutta reseptiä!

Todellisuus: Tähän asti vakuuttavin saavutus on olleet tortillat. (Testasin tosin uutta lihankorviketta Lidlin Next Level -”jauhelihaa” herkkusienistä ja herne-, soija- sekä vehnäproteiinista. Toimi!)

Odotukset: Näen ystäviä ja istun niiden kanssa kalliolla auringonlaskua ihaillessa vaikka joka ilta, onhan nyt loma!

Todellisuus: Niin, on mulla loma, mutta kellään kaverillani ei ole. Edes lähipubin terassille ei innostu lähtemään kukaan, kun kaikilla on seuraavana aamuna töitä.

Piehtaroin hetken kesälomamasennuksessa: Tätäkö tää nyt sitten on? Yksi pitkä vapaapäivä ilman mitään sen suurempia saavutuksia? Eikä kukaan edes ehdi leikkiä mun kanssa! No, hetken piehtaroinnin jälkeen päätin sitten lähteä äsken ihan itsekseni kävelemään läheiselle lammelle. Ostin lähikaupasta suklaatuutin ja laitoin kuulokkeista kuulumaan Antti Holman uuden oopperapodcastin. Käppäilin lammen reunustaa, pysähdyin ihastelemaan luonnonkukkia ja veden päällä tanssivia pikkuötököitä ja hymähtelin ääneen Antin jutuille. Tuli niin paljon parempi mieli!

Äsken vielä kieppasin lähikaupan kautta kotiin. Ostin yhden sopivasti mustuneen banaanin ja kananmunia aikeissa tehdä huomenna aamupalaksi banaanipannareita, ja haen läheiseltä torilta tuoreita mansikoita. Ja katson kesälomaomatunnontuskitta New Girliä aamupalani äärellä taas vaikka sinne iltapäivään saakka.

Tämän kesän aurinkoisten päivien ykkösaktiviteetti on puistohengailu (Tokoinranta on varsin klassikko). Täydellisen puistokassin sisältä löytyy:

• pressupohjainen piknikviltti
• matkakaiutin
• pari juomaa ja kylmäkalle (miksi kalle, miksi ei kylmäkeijo? Kylmäkalevi? KylmäKIRSI? Kysynpähän vaan!)
• vessapaperia
• Uno-kortit

Uskalsin hypätä kolmosesta! Ehdittiin näköjään kolmosella alkavaan ikään ennen kuin edes harkitsin hyppytorniin kapuamista. Päädyin pelokkaan pennun olemuksella ala-asteikäisistä pojista koostuneen jonon jatkoksi, poitsut teki ties mitä pää edellä pellehyppyjä veteen kun oma taktiikkani oli ”nenästä kiinni niin lujaa kuin pystyt ja hyppyasento sukkapuikko jalat edellä”… Mutta uskalsinpahan, ja kävin hyppäämässä vielä kaksi kertaa uudestaan!

Pitäkää pavlovanne, täydellisin kesäkakku on nyt ja aina mansikkatorttu:

• Kostuta kaupan valmis torttupohja Spritella.
• Levitä päälle mansikkahilloa ja siivuta sen päälle mansikoita.
• Levitä päälle reilusti kermavaahtoa.
• Viimeistele toisella kerroksella mansikkasiivuja.
• Syö 1 pala, ja palaa jääkaapille santsaamaan 3 palaa lisää seuraavan 30 minuutin aikana.

Frendit-maraton sadepäivänä on aina hyvä idea.

Kainuun Sanomat ja Koti-Kajaani on edelleen parasta ajanvietettä aamupalalle. Parasta antia on tekstaripalsta ja kuuloluuri, tällä kertaa huvittavin pahastumisen aihe oli aamuyöllä liian kovaa kiinni pamautettu taksin ovi taloyhtiön sisäpihalla. Suivaantunut henkilö harmitteli, kun ei saanut rekkaria ylös että olisi voinut laittaa asiasta palautetta suoraan taksikuskille. Mon dieu…

Mulle ei käy samat silmälasit kuin mammalle. Hänellä noi pyöreät näyttää ultracoolilta, mä taas puolestani olen Harry Potterin kuvituskuva.

Paras pizza on se, minkä päälle on murusteltu paketillinen aurajuustoa.

Äh, nyt on ollut vähän kurjaa viime aikoina. Mun on hankala kirjoittaa, jos tuntuu, että ei ole mistä ammentaa tekstiin sitä loputonta läppää ja iloa. Mutta halusin kuitenkin piipahtaa muutamien kuulumisien kanssa blogin puolella

Juhannus siirtolapuutarhamökillä, jonne tavaraa roudattiin kuin 20 hengen viikon mittaisen kesäleirin ylläpitämiseen.

Kaksi yllättävän hyvin nukuttua yötä teltassa. Mä pelkäsin, että helle hiillostaa muovimajasta ulos jo auringonnousun aikaan, mutta unta riitti melkein puoleen päivään.

Kaksi päivää rannalla, ja monta kourallista aurinkorasvaa. Onneksi en palanut, mutta kasvoihin on taas palannut auringonlaikut. Miksen voi saada mieluummin söpöjä pisamia?

Mölkkyä tien puolella, kun mökin piha oli liian muhkurainen. Jokaiselle ohipyöräilleelle keilat muodosti pienen pujotteluradan.

Vanhoilla kotikulmilla äänikirjan kanssa vietetty päivä. Töölönranta tuntuu kotoisimmalta paikalta koko Helsingissä. Olen lenkkeillyt sen ympäri ekojen Helsinki-vuosieni aikana niin monta kertaa, että muistan jokaisen mutkan ja jokaisen suoran, ja sen, missä kohti tulee aina kauhean kuuma. Pienen poukaman suojassa penkillä sai istua ihanan rauhassa, kun loputon ihmisten virta kiersi lahtea vasta parin pusikon päässä.

Sen saman Töölönrantahengailun jälkeen hengähdyshetki helteeltä Oodissa. Miten en ole aikaisemmin tajunnut kirjastossa hengailun mahtavuutta? Sen kun käy nappaamassa hyllystä kirjan ja valitsee kivan suojaisan penkin, kun ympärillä vallitsee avaran tilan raikas ilma ja kirjastohiljaisuus. Tänne pitää tulla toistekin.

Sunnuntaina lähden Kajaaniin pariksi päiväksi, odotan sitä kovasti. Kesäkeittoa torivihanneksista, mansikoita, ympärillä vallitsevaa rauhaa.

Kuullaan taas ❤️