Yöllinen korvapuustireissu. Eräänä iltana meille iski aivan hillitön lämpimien korvapuustien ja kylmän maidon himo. Hetki punnittiin mielessä ajatusta puustipellillisen pyöräyttämisestä, mutta kun pullaa täytyi saada NYT eikä parin tunnin taikinan kohottelun, kanelisokeroinnin, raesokeripelleilyn sekä paistamisen jälkeen, niin tyydyttiin irtopisteen pulliin. Jotka tosin löytyi vasta kolmannesta ruokakaupasta, kahdesta ekasta piti poistua se jäätävä kuumotus niskassa että ”varastinko mä sittenkin jotain?!”, joka iskee aina kun poistut jostain ostamatta mitään. Ja kassan ohitushetkellä toistelet vaan mielessäsi mantraa ”act normal act normal act normal”. En voi olla ainoa.. No mutta, pullat saatiin ja ei hitto että olinkin ehtinyt unohtaa tuon jumalallisen lämpimän pullan ja kylmän maidon yhdistelmän.

Pelimessut. Käytiin itseasiassa tänään pyörähtämässä GameXpossa, joskin mä lähdin mukaan aiika pitkin hampain. Hauskaa kuitenkin oli, että konsolipeliständien uumenista löytyi myös lautapelejä. tuo Trivial Pursuitin Frendit -versio jäi ehkä jopa vähän kummittelemaan! Viihdytettiin nimittäin itseämme taannoisella mökkireissulla kyselemällä toisiltamme Frendit-aiheisia kysymyksiä (kuten mitä Chandler ja Joey osti huoltoasemalta Phoebelle joululahjaksi? Piste sille jolta löytyy vastaus), aika hauskaa että tälle aktiviteetille löytyis ihan oma pelikin.

Joka vuosi aikaisemmin huudeille hiipivän joulun ihmettely. Helsingin keskustan Vepsäläinen (entinen Habitat) on muuttunut ihan käsittämättömäksi joulukoristeiden tyyssijaksi, ja musta tuntuu että sain ladattua jouluisten asioiden kiintiön täyteen sielussani ihan vaan seisomalla keskellä koristeita täyteen tykitettyä kauppaa about kolmen minuutin ajan. Sielun täyttymisestä huolimatta meillä saattaa olla tai saattaa olla olematta kuusi valosarjaa himassa tulilla..

Piiitkästä aikaa pr-tapahtumassa piipahtaminen. On se kumma kun noita eventtejä aina ujostelee, ja varmaan juuri sen sosiaalisen paineen vuoksi monet tapahtumat multa ohi aina livahtaakin, mutta Giambattista Valli for H&M -tilaisuuden uskaltauduin katsastamaan varsinkin kun olotilaa oli helpottamassa pari ihanaa avecia.

Firman pikkujoulut. Uuden työpaikan pikkujoulut juhlittiin jo isänpäivää edeltäneenä lauantaina. Olipa ihan superkiva ilta, oon niin iloinen että kohdalle on osunut niin ihana työporukka! Pukukoodi oli glitter, johon mä parhaani mukaan osallistuin kimaltavalla paidallani ja glitter-eyelinerilläni. Jota tosin etsin ennen lähtöä miltei puoli tuntia kääntäen koko kämpän ylösalaisin: Olin aivan varma että sellaisen ostin, ja kävin läpi mun laukun sekä kangaskassin jossa kaikki päivän ostokset oli ainakin viiteen kertaan, etsien myös läpi kaikki epätodennäköisimmät paikat aina jääkaapista pyykkikosiin ja sohvatyynyjen välösiin. Missä se eyeliner lopulta oli? No, eteisen kaapin perällä joululahjapaperirullan sisällä. D’uh.

Kuten oon jossain bujoilua käsittelevässä postauksessa kertonutkin, niin mulla on tapana printtailla kalenterin sivujen väliin satunnaisia puhelimella otettuja kuvia ja näin ollen tehdä kalenterista pientä visuaalista päiväkirjaa. Ei ne kuvat useasti ole edes mitään perus perjantaipullaotoksia kummempia, mutta pikkukuvien printtailu ja journalin selailu on yksiä lempiharrastuksiani: Ihana selata viikkoja taaksepäin ja muistaa kuvien kautta kivoja arkihetkiä.

Ajattelin vaihtelun vuoksi printtiversioiden sijaan lyödä muutamat kalenterikuvat kalenterimerkintöineen blogiin :) Joten tässäpä pari hetkeä lokakuulta. Ja okei yks marraskuulta.

19.10. Valokarnevaali

Tämä on kalenterissa vuosi toisensa jälkeen, vaikka joka kerta siellä lintsillä on ne samat valot siellä samassa maailmanpyörässä ja ne samat ihmislaumat ottamassa niitä samoja hohtohattaraselfieitä, niin onhan se värivalojen seassa vaeltelu aina yhtä tervetullutta valoterapiaa. Plussaa ylihintaisesta nutellavohvelista.

24.10. Skam @Vantaan kulttuuritalo

Ostettiin muutaman kaverin kanssa hullareilta liput Vantaan Kulttuuritalolla pyörivään Skamin teatteriversioon ihan nostalgiasyistä, kun silloin pari vuotta sitten tuli kyseinen sarja aika antaumuksella ahmittua. Vaikka teatteriversio olikin ehkä vähän nuoremmalle yleisölle suunnattu (no öö niin oli se sarjakin.. :D), niin siitä huolimatta esitys oli varsin viihdyttävä!

25.10. Etsi asu töiden jälkeen!!

Juu, eli halloween-asu tietty. Päätettiin järjestää meillä pienimuotoiset halloween-juhlat, ja kun aloin kuulla että yhdellä jos toisellakin kutsutulla oli jo asu mietittynä, niin iski pieni paniikki: Vaikka lätkäisin kutsuun puolitosissani pukupakon, niin tuo oma osuus meinas jäädä sitten hoitamatta. Ai että sitä tuskaa kun tungeksin sateisena iltapäivänä puolen Helsingin kanssa Punanaamioissa ja Juhlamaailmoissa (käytettyäni toki ensin edellisen yön puhelimen näyttöä silmät kiiluen skrollaten kun koitin etsiä inspiraatiota – sitä kuitenkaan löytämättä). Selasin puolenkymmentä asukansiota ja pläräsin hassuja hattuja, irtoviiksiä ja ties mitä kokovartalosukkia, ennen kuin käsiin tarttui alekorissa pyörinyt musta sädekehä ja päätin olla kuoleman enkeli. Lisäsin asuun vielä siivet ja piilarit ja epätoivoisen yrityksen tummanpuhuvasta silmämeikistä.

26.10. Halloween-juhlat

Tykkään järkkäillä juhlia erityisesti siksi, että pääsen koristelemaan kodin asiaankuuluvasti! Tosin aika maltilla mä nyt vedin, parit paperiviirit ja itsekaiverrettu kurpitsa ja lisäksi muutama koristelyhty sekä Charlie-kummitus, joita aion säästää seuraavillekin vuosille.

2.11. Aamiainen @Fazer

Saatiin pitkästä aikaa pari lapsuudenystävää samaan kaupunkiin yhtä aikaa, ja vaikka aikataulut ei natsanneet kuin lauantai-aamun klo 9-10.30 verran niin otettiin tuosta reilusta tunnista ilo irti ja käytiin aamiaisella (tai oikeastaan brunssilla) Fazerilla seuranamme liuta japanilaisturisteja. Vaikka siitä muistoksi ei nyt tullutkaan nättiä flatlayta tuorepuuroilla ja hedelmäasetelmilla vaan randomräpsy rehellisistä munavoikarjalanpiirakoista, niin olipa silti ihana aamun aloitus!

Kauppareissu nro 1. Hmm, pitäiskö kokeilla sitä ainakin kolmessa eri ig-storyssa näkynyttä hittipastaa? Terveelliseltä se ei vaikuta, mutta sitäkin herkullisemmalta, ja helpoksikin sitä näköjään kehutaan. Saavun lähikauppaan 20.15 vain huomatakseni, että kauppa suljetaan poikkeuksellisesti juuri tänä kyseisenä satunnaisena arki-iltana klo 20 uusien kalustehankintojen vuoksi (?!). Jahas, ei sitten.

Kauppareissu nro 2. Jatkan toiseen lähellä sijaitsevaan kauppaan. No eihän siellä tietenkään ole juuri niitä tietynmerkkisiä ravioleita joita resepti vaatii.  Ja herra varjele että mä lähtisin jotain reseptiä muuntelemaan?! Sitä kuule mausteetkin mitataan gramman tarkkuudella ja asia on aivan eri onko se sun feta nyt pirkkaa vai rainbowta! No okei, en mä ehkä niin fanaattinen reseptinynny ole (tosin ei se kovin kaukanakaan ole..), joten rohkenen lähteä etsimään korvaavia ravioleja väärän ketjun kauppaan. Eli seuraa..

Kauppareissu nro 3. No ei ole kun jollain kanttarelleilla täytettyjä ravioleita, jotka menee nyt aivan liian länteen siitä alkuperäisestä reseptistä, joten luovutan.

Kauppareissu nro 4. Tämä suoritetaan n. viikon kuluttua aikaisemmista kolmesta epäonnistuneesta kauppareissusta. Piipahdan kotimatkalla marketissa. Tihrustan kaupan kylmähyllyt läpi kolmeen kertaan, ei ravioleja. No, kasaan koriin kuitenkin sitten ne muut ruokaan tarvittavat aineet ja suuntaan kassalle. Tuotteiden skannaamisen jälkeen tajuan, että lompakko on kotona. Aivan kuten se oli jo aamulla kun matkustin töihin ja jännitin koko matkan että tuleeko tarkastajat kun matkakortti oli lompakossa, ja aivan kuten se oli lounastauolla, kun jouduin lainaamaan työkaverilta käteistä eväisiin. Miten taas meni noin niinkuin omasta mielestä.. Teen käänteisen kierroksen kaupan läpi ja palautan kaiken takaisin hyllyilleen.

Kauppareissu nro 5. Noniin, kotoa ollaan haettu lompakko ja se ekan kauppareissuyrityksen markettikin on auki. Mutta. Siellä. Ei. Ole. Niitä. Ravioleja.

Kauppareissu nro 6. Ei jumalauta auta muu kuin ottaa polkupyörä alle ja sykkiä lähimpään super mega giga markettiin, joita vihaan, koska en löydä niistä ikinä mitään. Niissä vihanneksetkin on jaoteltu johonkin kolmeen eri hyllykokonaisuuteen kun on lähi ja kauko ja luomu ja kauppias Keimon valinta -tärppihylly, ja mä haluaisin vaan ihan tavallisen valkosipulin?! No, löytyy raviolit (piti kysyä kauppiaalta kun hortoilin hiki selkää pitkin valuen jossain ”makuja kaakkois-kyprokselta”-hyllyvälissä) , ja löytyy lopulta kaikki muukin ruokaan tarvittava.

Ja sitten oon kotona, ja saan vihdoin valmistettua sen hiton hittipastan. No onhan se ihan hemmetin hyvää, mutta ens kerralla teen kyllä makaronilaatikkoa.