..pukeuduin vaaleanpunaiseen Gremlins-paitaan.

..söin töissä punajuurisalaatista vaaleanpunaiseksi värjääntynyttä makaroonilaatikkoa neljättä päivää putkeen. (Pakkasin loput kolme rasiallista pakastimeen odottamaan makaroonilaatikkoähkyn ohimenemistä..)

..sain vaaleanpunaisia ruusuja. Pikkuruukkuun istutetut versiot kestävät toivon mukaan leikkoversioitaan pidempään!

..päädyin lopulta itse syömään toiselle ostamani sydämenmuotoisen Kinder-suklaan, koska sunnuntaikahvin kanssa ei ollut mitään hyvää.

Tänä tiistaina pyllystä oli:

1. Ehkä kriittisimmällä mahdollisella hetkellä (eli aamukuudelta alkavan työvuoron ja huonosti nukuttujen yöunien kynnyksellä) loppuneet suodatinpussit.

2. Lähikioskit, joista yksikään ei auennut 5.15 että olisin saanut sitä kahvia. Miksi ei aukea??

3. Lounaspuuro, jonka päälle ajattelemani luumupiltin olin jättänyt kotiin. Punnitsin sitten laittavani puuron päälle hilloa jonka löysin työpaikan jääkaapista (en saanut lähmäistä kantta edes kantta auki jota pidin vähän huonona merkkinä), pestoa jonka myöskin löysin työpaikan jääkaapista (koska työkaveri kertoi joskus syöneensä hyvää puuroa pestolla ja parmesaanilla. Mulla ois ollut siihen puolet!), ja lopulta päädyin sirottelemaan päälle sokeria. Ois ny ollu ees voisilmä.

4. Yleisen kömpelöyden ilmentymä, joka olin koko päivän ajan heittäen ainakin kolme paperitolloa roskakorin ohi ja jättämällä puhelimen työpaikalle työpäivän päätteeksi.

Pyllypäivän käänsi voitokkaaksi kuitenkin:

1. Auringonpaiste, joka kuikki sälekaihtimien välistä kun pääsin kotiin. Milloinhan viimeks olis ollut auringonpaisteen aikaan kotona? Parasta kuuden aamuissa on se että ne myös loppuu kahdelta!

2. Uusi bullet journal, jota laitoin tulille taas tänään parin aukeaman verran. Oon päättänyt olla lempeämpi ittelleni ja olla potematta huonoa omatuntoa, vaikka sen aloitus viivähtikin helmikuun puolelle.

3. Puurofiaskon murheen hukuttaminen uunifetapastaan, koska tänään oli kansallinen uunifetapastapäivä! Tulin kulhollisesta kylläiseksi, mutta vedin toisenkin ihan vaan siksi koska se oli niin hemmetin hyvää. Zero regrets.

4. Sohvalla nukutut kahden tunnin iltapäiväpäikkärit.

Tsemppiä uuteen viikkoon!

Erityiskiva synttärikortti jonka löysin poikaystävän synttärilahjan kylkeen. Itse lahja (rannekello) meni vaihtoon kun mun valinta ei osunutkaan ihan nappiin, mutta kortin osasin sentään valita!

Pitkästä aikaa joltain muulta kuin tuhnusumulta näyttänyt auringonlasku. Aurinkoinen lauantai päättyi myös pilvettömään iltaan, ja auringonlaskusta tuli jo etäisesti kesä mieleen! No juujuu ollaan vasta tammikuussa, mutta silti.

Toisen ilahdus, kun toin sille aamulla sänkyyn lettuja kynttilöiden ja synttärionnittelulaulun kera. Tosin synttäriaamuyllätys kosahti vähän siihen, kun olin velmuna ostanut jääkaappiin valmiiksi lettuhilloa ja pursotettavaa kermavaahtoa, jotta ei sitten aamulla toinen herää kerman vispaukseen. No eiköhän se osannut päätellä maagisesti jääkaappiin ilmestyneistä tarpeista mun lettuyllärin, pöh. Olis pitänyt piilottaa ne edes vihanneslokeron perälle!

Täydellisesti yllärinä säilyneet vauvakutsut kaverille. Koristevastaavan roolin myötä puhalsin toistakymmentä ilmapalloa, ripustin kaksi viiriä (kolmannen niistä ilmapalloista), tökin tarjottavat täyteen oh baby -tikkuja ja ripottelin kämpän täyteen baby-konfettia vessaa myöten.

Yhden naisen pitsatehdas, jota pyöritin viime lauantaina saaden aikaiseksi 6 pikkupizzaa tarjottavaksi illanistujaisiin. Ihan ässä juhlatarjottava muuten: Ostin pakkaseen valmispohjia, pilkoin täytteitä ennakkoon jääkaappiin ja lätkin kiertoilmauuniin kolme pizzaa kerrallaan. Helppoa, semi halpaa ja aivan sairaan hyvää.

Eräänä aamuna lähikaupasta mukaan napattu banaani ja kahvi, jotka oli niin söpösti samaa keltaista.