torstai 08. elokuu 2019

3x episodeja

elorand2

1. Avainepisodi. Lähdin viime viikolla yksi ilta juoksulenkille, ja takaisin kotiovelle päästyäni huomasin, että takin toisen taskun vetskari on auki. Sen taskun, jossa oli kotiavain. Paino sanalla oli. Ei siinä auttanut muuta kuin lähteä etsimään koko juoksulenkki läpi uudestaan puhelimen taskulampun kanssa.. Ilta alkoi hämärtää ja kello lähennellä kahtatoista (älkää kysykö kuka idiootti käy siihen aikaan lenkillä?!), ja me naarattiin mun juoksulenkkiä läpi katseet tiukasti tienpientareita tuijottaen. Ei löytynyt avainta, mutta löytyi lompakko kortteineen päivineen ja passi?! Siis miten random! Poimittiin lompakko ja passi talteen ja koitettiin lähettää henkilötietojen perusteella oikealle tyypille viestiä Facebookissa. No, takaisin kotiin ilman kotiavainta mutta jonkin toisen tyypin tärkeä omaisuus mukana. Ajattelin viedä passin ja lompakon seuraavana päivänä poliisiasemalle toivoen vähän hyvää karmaa planeetoilta, ja seuraavana aamuna työmatkalta löytyi – mikäs muukaan kuin aidan laidalle nostettu kotiavain. Mies ärrän kulmalla katsoi mua pitkään kun vinkaisin kuin pieni sika ja puristin kaktusavaimenperän tiukkaan nyrkkiin. (Niin, ja lompakko ja passi lopulta löytyi myös oikealle omistajalle poliisin kautta ja sain kiitokset Facebookissa :)

elorand4

2. Kesävaatteiden etsintäepisodi. Saatiin vihdoinkin varattua matka syyskuun alkuun viimeiselle kesälomaviikolle. Suunnataan viikoksi Kreikkaan, keskiarvojen mukaan about 30 asteen lämpöön! Samalla tajusin, että mun kesävaatteet on lähinnä mallia kolme metriä helposti rypistyvää kangasta kellohelmaiseen maksihameeseen laskostettuna, joten ajattelin hankkia parit kevyemmät huitulat jostain alesta. Jaa että mistä alesta.. Kaupat on täynnä jo syysneuletta, collegehupparia ja farkkua ja kaiuttimista raikaa back to school/uni/work/real life. TOO SOON!! Ja ne huitulat on tainneet mennä kaupaksi siinä kohtaa kun täällä oli se trooppinen helleaalto, jossa mä hikoilin tottakai siinä kolmemetrisessä kangasvuoressani. Löysin mä yhdet valkoiset shortsit, jotka on tosin varmaan jo ekana iltana jotain muuta kuin valkoiset kun tiputan syliin öljyiset pestofetat..

elorand5

3. Saunakiuluepisodi. Se saaga on vihdoin saatu päätökseen kun löysin vihdoinkin itteeni miellyttävän kuparisen kippo-kauha-kombinaation! Olihan se perkeleellisen kallis, mutta tässä tulee elämän pro tip: Pyydä saunakiulukauhasettiä tuparilahjaksi äidiltä. Äiti raaskii kuitenkin hankkia vähän kalliimman tuparilahjan koska olethan nyt se ainoa tytär joka ansaitsee just niin kivan saunakiulun kuin se haluaa. (Ei vaan, kiitos mamma :D ) Tosin tästä ollaan sit päästy toisen ongelman äärelle: Nyt kesäsäiden viilennyttyä ollaan taas saunottu harva se ilta, ja eilen illalla huomasin, että mun vakkaripyllypaikan kohdalta saunan seinä muistuttaa murhapaikkaa. Oon nimittäin saunonut ihan antaumuksella ja nojaillut seinään, samalla kun vastikään punaisella hoitoaineella freesaamani hiusväri on valunut noroina tukasta saunan seinään, jättäen punertavana hohkavat raidat aina lattiaan asti. Ja eihän tätä murhapaikkaa ole siellä saunan hämyssä aikaisemmin huomannut. Ei jumalauta, miten mä saan sen värin pois seinästä?? No mut hei, onneks tänään on vapaapäivä. Missäköhän se juuriharja on..

Rentoa torstaita!


maanantai 29. heinäkuu 2019

5x jännän äärellä

heink3

1. Soitin hätäkeskukseen. Viikko sitten sunnuntai-iltana seiskan aikaan kotiuduttuamme huomattiin, että naapurin papan asunnosta kuuluu tasaista piipitystä. Piip-piip-piip, sekuntin tauko, pii-piip-piip. Kolme tuntia me vaimennettiin se piipitys telkkarilla, mutta nukkumaanmenon koittaessa piippailu jatkui edelleen. Käytiin päässä kaikki mahdolliset skenaariot valmistumisen merkkinä ulisevasta tiskikoneesta tai pesukoneesta aina piippaavaan kotihoitonappulaan asti, mutta koska meidän empiiristen tutkimusten mukaan mikään kodinkone ei piippaa kolmea tuntia eikä pappaa tultu hakemaan paareilla, niin ei auttanut muu kuin alkaa soitella ympäri kyliä jotta piippaus saataisiin loppumaan. Kaivettiin naapurin papan numero Fonectasta, ei yhteyttä. Soitettiin isännöitsijälle, käski soittaa hätäkeskukseen. Soitettiin hätäkeskukseen (mikä on ehkä maailman kuumottavin asia ikinä!!), käski soittaa isännöitsijälle. Soitettiin isännöitsijälle, joka totesi notta perkele. Siinä sitten vahtasin ovisilmästä kuinka lopulta isännöitsijä tuli poliisin kanssa avaamaan oveen, ja vaimensi – minkäs muunkaan, kuin – palovaroittimen jossa oli patterit loppu. (Ja parastahan tässä on se, että mulle kolahti postiluukusta tänään 85e lasku tästä kaikesta :D Täytynee huomenna soittaa jälleen kerran isännöitsijälle..)

heink5

2. Todistin hääkuvauksia. Talvipuutarhan ruusujen keskellä oli pariskunta saattueineen kamerakaluston ja dronejen kanssa ottamassa hääkuvia, morsiamella oli ehkä 3-metrinen laahus ja miehen puvussa oli glitteriä. Aion kahlata koko instagramin talvipuutarhahashtagit ympäri niin monta kertaa että löydän ne kuvat!

heink2

3. Maauimalakokemattomuus olis ollut aika hyvä valttikortti never have I ever-pelissä mutta nyt sekin peli on menetetty: Hellepäivän kunniaksi otettiin suunnaksi Uimastadion, kun viimeinkin säät oli samaa mieltä mun kesän to do -listan ”rantapäivä” -kohdan kanssa. Siellä sitten pukkarissa haahuillessani tarkkailin että ai jaahas joo tässä kohtaa heittäydytään alasti, muilla on nyt sit tommoiset läpökkäät tässä kohtaa aivan, ja suoritin tieni onnistuneesti altaan lähettyville makoilemaan. Opin myös siinä pari kertaa rataa päästä päähän uidessani että mun käsivoimat on aivan olemattomat (note to self ala harrastaa taas jotain liikuntaa), ja että maauimaloissa ei saa ottaa kuvia. Se tuli selväksi viimeistään sen neljännen kuulutuksen kohdalla. Ja siitä huolimatta olin se dorka joka otti vaivihkaa yhden kuvan, anteeksi.

heink4

4. Stalkkasin festareita. Tälle kesää ei ole sattunut kohdalle yksiäkään sellaisia festareita, joiden artistikattaus olisi osunut niin nappiin että olis kukkaronnyörit antaneet löysää (tosin jos olis osunutkin niin pääesiintyjä olis salee perunut lol), mutta käytiin vakoilemassa Weekend-festarien meininkiä Redin kattoterassilta. Nähtyäni järjettömän ihmismassan joka koitti puskea porteista sisään, aivan tuhannen umpisolmulla olleet nuoret festaroijat juoksemassa pitkin autoteitä sekä virkavallan edustajat jotka niitä umpisolmussa olijoita koitti parhaansa mukaan oikoa, ei kyllä yhtään harmittanut vakoilla festarimeininkiä vain etäältä.

heink1

5. Kävin lintsillä ja kaikissa niissä laitteissa, johon olen aina vannonut olla menemättä. Peer pressure oli valtava kun meidän työpaikan kesäjuhlat tarjosi kaikille iltahupirannekkeet, ja sitä sit tuli kiljuttua läpi perinteisen vuoristoradan lisäksi Taiga, Ukko, Kirnu ja Kingi. Aina mulle sanottiin että ei tää seuraava ole niin paha kuin se edellinen, ja aina se oli. Hyi helkkari.

heink6

Korkeammille voimille kiitos siitä, että nuo säät viileni. Jos sitä ens yönä saisi nukuttua!


keskiviikko 17. heinäkuu 2019

mitä tehdä sateella?

Luojan kiitos sääennuste näyttää tuleville päiville vähän kesäisempää meininkiä, mutta ihan siltä varalta, että tuo sadetta tihkuttava viileys vielä jatkuu, niin tässä viisi omakohtaisen kokemuksen perusteella hyväksi havaittua kesätekemistä nihkeästä säästä huolimatta. Terveisin nimim. en ole yhtään katkera siitä, että mun kesäloman aikana oli ehkä kaksi aurinkoista päivää..

polapola5

1. Ulkoilmaleffa parvekkeella

Jos asunnostasi löytyy lasitettu parveke, niin raahaa sateisena iltana sinne kaikki talouden viltit (mahdollisesti myös patja, peitot ja tyynytkin jos oikein mukavuudenhaluiseksi heittäydyt), laita villasukat jalkaan, kata partsipöytä täyteen herkkuja ja kruunaa kokonaisuus kantamalla vielä telkkarikin sinne parvekkeelle. Sitten vaan parit kynttilät ja valoketjut palamaan, ja sulla on ulkoilmaleffateatteri valmiina!

polapola4

2. Käy museossa

Kliseinen sadesään vinkki, mutta silti mainitsemisen arvoinen. Tutki ennakkoon museoiden ilmaiset sisäänpääsypäivät joita on usein kerran kuussa. Pro tip, Amos Rexiin pääsee vitosella jos olet alle kolmekymppinen! Me käytiin juurikin Amos Rexissä, josta löytyy tällä hetkellä Ars Fennica -kilpailun ehdokkaiden töitä, mutta myös Kiasma ja Designmuseo kiinnostaisi.

 

polapola3

4. Kumpparit jalkaan ja silti ulos

Meidän uusin villitys on Wizards Unite (eli siis Harry Potterin maailmaan sijoittuva puhelinpeli jossa seikkaillaan Pokemon Go:n tyyliin oikeassa ympäristössä esineitä ja hahmoja etsiskellen), ja sen parissa on tehty iltalenkki jos toinenkin. Jos ja kun sää ei suosi, niin sitten vaan villakerroksia lisää, kumpparit jalkaan, sontsa kouraan ja ulos. Bonuksena se, että voit kahlata lätäköt läpi pikkulapsen tavoin koska sulla on kumpparit. (Onks siellä ketään toista velhopeliä pelaavaa? Please sanokaa että on :D)

polapola2

3. Fake it till you make it

Jos auringonsäteet on kadoksissa koko loman ajan, niin feikkaa itsellesi auringon kosketus iholle. Mä en ole vuosikausiin käyttänyt itseruskettavaa, mutta tänä kesänä tuli taas joku kalpeusahdistuskohtaus, ja kokeilin Doven uudistunutta asteittain päivettävää itseruskettavaa vartalolle (Summer Revived ja se kalpeamman ihmisen vaihtoehto), ja Laveran kasvoille tarkoitettua itseruskettavaa nassuun. Molemmat tarttui mukaan ihan vaan Prismasta sinne iltapala-ainesten sekaan periaatteella ”haluan ruskettua nyt” ilman mitään sen tunnollisempaa taustatutkimusta, mutta olen kyllä ollut molempiin tuubeihin tyytyväinen!

 

polapola1

5. Tee silti sitä mitä suunnittelitkin

Mun kesäloman to do -listalla oli käydä nauttimassa edes kerran aurinkoisista merialanäkymistä Löylyssä, mutta kun ei jumaleissön niitä kelejä ollut, niin mentiin sitten eräänä hyisenä päivänä sinne joka tapauksessa. Useimmilta terasseilta löytyy vilttejä joihin kääriytyä (kuten löytyi tuoltakin), monessa paikkaa on myös lämpölamput ja bonuksena paikat on usein puolityhjiä koska ootte niitä harvoja hölmöjä, jotka tulee +12 asteen säässä terassille.

Kaikki muutkin sadesään kesätekemiset jakoon kommenttiboksiin, kiitos!