Innostuin tuossa muuan aurinkoisen iltapäivän kunniaksi kuvaamaan muutamia jouluksi saamiani juttuja! Okei, kaks viikkoa sen ajankohdan jälkeen kun tämä julkaisu olis ollut vielä hyväksyttävässä aikataulussa noin niinkuin jouluun nähden.. Mutta tein kuvista vaaleanpunaisia. Joo, se on mun täysin rationaalinen tekosyy!

Aarikka Linna -kynttilänjalka. Jotenkin tosi hellyyttävä pallovarsineen ja pompularivistöineen! Se sopi aika hauskasti ikkunalaudalle pallomahaisten maatuskoiden viereen.

Marimekko Oiva -kahvimuki. Vaikka noita kahvikippoja löytyy astiakaapin täydeltä KoKoista muumimukeihin, niin aamukahvi tulee silti aina juotua siitä samasta lähes puolen litran vetoisesta Taika-mukista. Nyt ne iänikuiset metsänkoukerot on jotenkin alkaneet vähän kyllästyttää, joten tästä eteenpäin juon kahvini Marimekon Siirtolapuutarha-kuvioisesta Oiva-mukista, johon mahtuu just se elintärkeä 4 dl. Ja miten sulo tuo vaaleanpunainen ruusu!

Pikkuinen termari. Vaaleanpunainen ja kahvi, onks ne jotenkin kaksi eniten mun sielunmaisemaa kuvaavaa termiä? :D Nimittäin toinen lahja oli vaaleanpunainen pieni termosmuki. Pyysin veljeltä lahjaksi uutta take away -kahviratkaisua aikaisiin aamuihin kun se kahvi tarttee saada mukaan työmatkalle, ja nykyinen mukini on osoittautunut vähän epäpäteväksi. Siitä syystä, kun mun aikataulutus menee aamuisin AINA siihen että mä juoksen ihan täysiä sen 200 metrin matkan kotiovelta ratikkapysäkille, ja samalla tukin sormella kahvimukin hörppyaukon ettei kaikki hölskyisi matkan varrelle. Ja kuuma kahvi polttaa aina sen hölskynestosormen, ja kahvia hölskyy siitäkin huolimatta ulos kupista. Mikä ihana pikku lisä aikaisen aamun ketutukseen :D Joten ainoa kriteeri uudelle mukille oli se, ettei siitä pääsisi hölskymään mitään mun aamusprinttien aikana. Eikä tuosta uudesta hölsky! Ja lisäksi se on vaan niin söpö.

Villasukat. Se on varmin aikuisuuden merkki, kun ne lapsuuden inhokit eli pehmeät paketit onkin yllättäen niitä mieluisimpia. Villasukkia mä sain tänä jouluna kaksi paria, score!

Lisäksi paketeista löytyi ainakin leffalippuja, uudet hanskat sekä korvaläpät, suklaata (joiden jämistä mä harkitsen vakavasti tekeväni rocky roadia), sekä poikaystävältä saatu Rayman Legends pleikkarille, mitä ollaan pelattu ihan kiitettävä määrä. Mä saan mennä kaikki helpot kohdat, ja tarpeeksi kun yritän niitä vaikeita niissä kuitenkin epäonnistuen, saan ojentaa ohjaimen poikaystävälle :D

Mitäs siellä paketeista paljastui? Vai onko jo ihan liian myöhäistä tälle keskustelulle!

H&M:n designer-yhteistyömallistot on harvoin olleet mulle mitään kovin kummoisia pakkosaada-asioita. Aikoinaan nappasin Lanvinilta itselleni nettikaupasta ihanan röyhelöhameen, ja kesällä löysin Tukholmasta Versace for H&M:n farkkutakin, jonka olemassaoloa en ollut itseasiassa edes rekisteröinyt varsinaisen malliston lanseerauksen aikaan. Viimevuotinen Balmain ei juuri sekään aiheuttanut sydämentytykyksiä, taisin käydä ennen työvuoron alkua kurkkaamassa oliko mitään kivaa jäljellä (no ei ollut jäljellä oikeastaan yhtään mitään, kivasta nyt puhumattakaan).. Mutta jokin tuossa Kenzossa kolahti! Olisko se ollut noi värit..? Ehkä, en tiedä, kenties?

Taisi olla muuten ensimmäinen vapaa-aamu ikinä, kun meikäläinen oikeasti nousi sängystä ylös vapaaehtoisesti kellon soittoon puoli seitsemän aikaan. Puoli kahdeksalta olin jo matkalla kohti keskustaa, ja jonotin pikkupakkasessa about vartin verran ovien avaamista. (No mutta, ekat jonottajat olivat olleet paikalla heti puolenyön jälkeen..) Tämmöiset mä sieltä sitten onnistuin nappaamaan:

Kaikki collegepuserot, simppelit logo-t-paidat sun muut nössöklassikot sieltä hävisi tietenkin heti ensimmäisenä, mutta onneksi mä en niiden perässä ollutkaan. Ykkösenä mun ostoslistalla oli tuo silkkisekoitemekko, jonka onnistuin suureksi riemukseni nappaamaan.

Se on kääntömalli, eli mekkoa voi pitää sekä vihreä-musta-kuviollisena kuten tuossa ylimmässä kuvassa, tai sitten humpsauttaa mekon nurinniskoin ja käyttää sitä leopardina! Aiii että, mä niin rakastan tämmösiä pikkujippoja.

Toiseksi bongasin rekistä sinisävyisen puseron supermuhkeilla hihoilla. Tää on niiin kivannäkönen päällä!

Viimeisenä saletisti ens kevään käytetyin kaveri, eli kimonomallinen silkkitakki. Sekin käännettävä, toiselta puolelta överipantteri ja toiselta puolelta vähän maltillisempi kukkakuosi. Iiiiiih!

Nyt sitten vaan pähkäilemään, että mitä mitä näistä mä puen lauantaina päälle Indiedays Blog Awardseihin! Leomekko, vihreämustamekko vai tuo pusero ja joku hame..? Ehdotuksia otetaan vastaan! Niin, ja löytyikö teille mitään hankkimisen arvoista Kenzolta?

Seuraavaksi luvassa Tukholman vaateshoppailusaalis!

Vaikka joskus muinoin olin melkoinen kirpparihamsteri, niin vuosikausiin en ole tehnyt juurikaan second hand -löytöjä. En kyllä ole niitä sen puoleen metsästänytkään, nimittäin tietäjät tietää ne mun ekojen bloggausvuosien kierrätyskeskushysteriat.. Mutta Tukholman second hand -tarjonta kyllä pääsi yllättämään, nimittäin vain yksi ostamistani vaatekappaleista löytyi uutena, muut oli toisten vanhoja aareita.

Liila (ja vähän muunkinvärinen) mekko, Beyond Retro

En ole aikaisemmin tainnut hoksatakaan tuota Beyond Retron konseptia: Siellähän on siis perus vanhojen vaatteiden lisäksi myynnissä myös ”Beyond Retro Label” -tuotteita, jotka on muokattu uuteen uskoon vanhoista vaatekappaleista. Ties mikä matamimekko olkatoppauksineen tuokin liilansininen huitula alunperin oli, mutta uuteen malliin leikattu versio oli superkiva minunmallinen ”lyhyt ja levvee”. Pitää koittaa naamioida tuo jotenkin talvikäyttöön, en millään jaksaisi odottaa ensi kesää ja paljaita sääriä jotka tuohon kyllä parhaiten sopisi.

Supervärikäs mekko, Beyond Retro

Tämä mekko on ollut eniten käytössä näistä uutuuksista reissun jälkeen, rakastan noita värejä! Lisäksi mekon matsku on ihan käsittämätön: Pesun jäljiltä se oli ihan virheettömän sileä. Rypyn ryppyä ei saa ilmestymään kankaaseen sitten millään, mutta kuitenkin maagisesti nuo pienet helmavekit säilyivät pesunkin ajan. Voisin kaivaa kuun taivaalta sille joka muuttais kaikki muutkin mun vaatteet itsestäänsiliäviksi.. Mekko näkyy päällä täällä!

Kukkahame, Stockholms Stadsmission

Skånegatanin pelastusarmeijalta löytyi parikin kivaa juttua, yksi niistä oli tämä about vitosen maksanut hame. Öö terve mitkä värit.

Mintunvihreät korkeavyötäröiset nahkashortsit, Stockholms stadsmission

Aitonahkaiset mintunvihreät shortsit oli aika villi löytö. Niissä tuli mukana leveä meheväsolkinen kasarivyö, mutta sen heivasin kyllä menemään.. Kokomerkintä näissä oli 42, öö anteeks? Mulla on suhteellisen kapea vyötärö, ja noissa shortseissa se oli juuri sopiva. Eipä näköjään kannata liikaa kurkkia noita kokolappuja ainakaan second hand-ostoksilla, mitähän lie ampparivyötäröemäntiä sitä 80-luvun ruotsalaiset on oikein olleet.

Keltainen hame, King Lily

Tämä oli reissun ainoa vaatekauppaostos! Tenceliä oleva pehmoinen hame oli King Lilyssä puoleen hintaan, ja makutuomarit oli ehdottomasti ostamisen kannalla. Mä en löydä ikinä tommoisista pienistä hintavista putiikeista mitään, hyvä että uskallaan sisään astua käymättä ensin kampaajalla, mutta näköjään kannatti!

Versace for H&M farkkutakki, Stockholms Stadsmission

Tämä löytyi myös Stadsmissionilta, ja se kyllä maksoikin muutaman kympin random-kirppislöytöjä enemmän.. Mutta takki istuu kuin valettu, on just sopivan töpölyhyt ja kukkia ja origamijoutsenia ja ah!

Mikä oli lemppari?